Sukuhistoriaa

Rovasti A.E. Koskenniemen äiti oli omaa sukuuan Slöör ja hän oli kotoisin Anttolasta. Slöörin suku oli alun perin saksalainen ja polveutui suoraan alenevassa polvessa Balthasar Balthasarinpoika Slööristä. Hän pakeni 1500-luvun alkupuolella kotimaastaan Baltian kautta suoraan Suomeen, mihin hänen sukunsa sitten asettui.

Balthasar Slöör – tai saksalaisittain Balsthasar Schlör – oli Heidelbergissä opiskellut lakitieteen tohtori. Hän toimi huomattavassa asemassa Wormsin arkkipiispan sihteerinä. Monien muiden saksalaisten aatelisten tavoin hän liittyi uskonpuhdistuksen kannattajiin ja nimenomaan Franz von Sickingenin joukkoihin (v. 1513). Nämä myrskyt veivät häneltä mahdollisuuden elää omassa kotimaassaan. Landstuhlin linnan tappio merkitsi pitkän matkan alkua. Aatelisuusarvo meni ja vasemmalla palstalla nähtävissä oleva vaakuna jäi pois käytöstä, mutta jotain paljon arvokkaampaa jäi – ja luterilaisesta perinnöstä ovat saaneet olla kiitollisia myös Einari Koskenniemen jälkeläiset. Hänen appensa, tupakkatehtaan työnjohtaja Gustaf Enroth oli evankelisen liikkeen varhainen ja merkittävä hahmo ja liikkeen perustajan Fredrik Gabriel Hedbergin ystävä.

Rovasti Anton Einari Koskenniemen (1881-1957) juuret olivat Hämeessä, Padasjoella. Määrätietoisena suomalaisuusmiehenä hän otti lyhyen aikaa käytössä olleen ruotsinkielisen nimen Lindgren tilalle isoisänsä, pitäjänseppä Kalle Lindgrenin asuinpaikan mukaan Koskenniemi.
Anton Einari Koskenniemelle ja hänen vaimollaan Ruth Hilja Enrothille (1882 - 1954) syntyi kolme poikaa, Matti (1908 - 2001), Lauri Einari (1917 - 2009 ) ja Heikki Kustaa Johannes (1919- ). Tämä on Heikki Koskenniemen perillisten kotisivu.

Suvun perinne on ollut tärkeiden kristillisten kirjojen suomentaminen. Einari Koskenniemen panos Lutherin teosten suomentamisessa on Suomessa ainutlaatuinen. Hänen poikansa Heikki on jatkanut työtä kääntämällä Tunnustuskirjoja, Lutheria, Gerhardtia ja Augustinusta.