Herramme tie

Erkki Koskenniemi, pastori

erkki.koskenniemi@gmail.com

Edellinen

Seuraava

Getsemanessa

Viimeisen aterian jälkeen tie vei Getsemaneen, tuttuun paikkaan. Pääsiäisen aikana loistava täysikuu loi valjua valoaan. Jeesus otti mukaansa kolme lähintä miestään ja vetäytyi rukoilemaan. Herra tiesi, mitä oli edessä. Nyt oli viimeinen hetki pelastautua. Tarvitsi kävellä vain kilometri sivuun ja maastoutua – kukaan ei löytäisi ennen aamua, jolloin väkijoukko antoi turvan yllätyshyökkäykseltä. Lähteäkö vai jäädä ja kohdata vangitsijat? Nyt oli ratkaiseva hetki, viimeinen mahdollisuus.

 

Hän sanoi heille: ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa.” Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi maahan ja rukoili, että se hetki, jos mahdollista, menisi häneltä ohitse.  Hän sanoi: ”Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” (Mark. 14:34-36)

 

Opetuslapsista ei ollut auttajiksi. Juhla-ateria ja myöhäinen yö vaativat veronsa. Kohta uni totisesti karisi silmistä, mutta ei vielä. Silmät painuivat kiinni, väkisin. Vain Jeesus näki todellisuuden. Aivan kohta oli lähdössä liikkeelle peruuttamaton tapahtumien vyöry. Nyt iski päälle pimeä kauhu ja tuska, jolla ei ollut vertaa.

 

Tätä yksinäistä ja tuskaansa huutavaa rukoilijaa pilkkaavat monet. Toisen uskonnon edustaja vertaa häntä ylivoimaiseen jumalaansa, jota mikään maallinen huoli ei voi koskettaa. Jeesuksen seuraajalle mikään ei voi olla rakkaampi kuin verta hikoileva ja heikko Jeesus.

Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään (2. Kor. 8:9).

 Tässä on Jumalan Poika, joka on minun tähteni tyhjentänyt itsensä kaikesta siitä turvasta, minkä jumaluuden koko täyteys antaa. Hän tuli heikoksi ja köyhäksi, jotta minä tulisin terveeksi ja rikkaaksi.  Jos joudun itkemään ja huutamaan siksi, että olen yksin, hylätty ja kuoleman tiellä, en ole sittenkään koskaan yksin. Herra on kokenut tämän kaiken ja paljon pahempaa. Hän ymmärtää sitä, joka on hylätty ja pelkää. Hän on voittaja ja hänessä on minun voittoni.

    Kaikkein suurimmassa pimeydessä loistaa tielleni Getsemanen valo.