Ankaria vitsauksia

Ilmestyskirja kertoo maailmanhistorian useampaan kertaan. Nyt olemme tutkimassa Johanneksen näkyä seitsemästä pasuunasta. Viime kerralla tutkimme mitä tapahtuu neljän ensimmäisen enkelin puhaltaes­sa pasuunaansa. Nyt ovat vuorossa viides ja kuude, joita seuraa Ilmestyskirjan näyille tyypillinen väliepisodi (luku 10).

Seitsemän pasuunan näky kuvaa maailmanhistoriaa keskittyen edellistä näkyä voimakkaammin lopunaikoihin.

Egyptin vitsaus toistuu 9:1-12

Viidennen pasuunan kaikuessa Johannes huomaa maahan pudonneen tähden. Tähti merkitsee ilmeisesti enkeliä, jolle annetaan valta avata syvyyden kuilut. Tästä "syvyydestä", johon johtaa kuilu, Raamattu antaa vain viitteellistä tietoa. Toisinaan se mainitaan paikkana, jossa säilytetään rangaistavia henkiä. Tällä kertaa mitään tällaista ei suoraan sanota. Joka tapauksessa nyt Jumala antaa "tähdelle" valtuuden avata kuilun, jolloin maailmaa kohtaa käsittämätön vitsaus.

"Tähti" on saanut monet Raamatun selittäjät arvuuttelemaan sen henkilöllisyyttä. Yksimielisyyttä ei ole löytynyt edes siitä, onko "tähti" Jumalan puolella vai häntä vastaan, sillä erimielisyys ulottuu käännöksiin asti. "Tähden" henkilöllisyyden arvioiminen on täysin turhaa ja tarpeetonta. Ilmeisesti kyseessä on vain enkeli, joka toteuttaa Kaikkivaltiaan käskyn.

Antiikin maailma tunsi useita pahoja onnettomuuksia, mutta harva katastrofi oli niin täydellinen kuin mitä merkitsivät heinäsirkkaparvet. Milloin tämä vitsaus tuli kohdalle, heinäsirkat söivät laajoilta alueilta kaiken ruohon ja viljanviljely kävi aivan mahdottomaksi. Seurauksena oli nälänhätä ja erilaiset levottomuudet.

Raamatussa heinäsirkkavitsauksella on aivan oma merkityksensä. Ensiksikin heinäsirkat muistutta­vat kaikkia VT:n tuntijoita kahdeksannesta vitsauksesta, jolla Herra löi Israelia orjuuttavaa Egyptiä. Jooelin kirjassa puhutaan heinäsirkoista ja jo tässä kirjassa ne saavat apokalyptisia piirteitä (Joel 2:6-11).

Ilmestyskirjaliittyy puhuessaan heinäsirkoista epäilemättä mainittuihin raamatunkohtiin. Nyt heinäsirkat eivät ole todellakaan tavallisia tuhohyönteisiä, vaan hirvittäviä olentoja. Toisin kuin tavanomaiset sirkat nämä eivät koskekaan kasvillisuuteen. Niille kelpaa vain ihminen, nimenomaan Jumalan kieltävä ihminen. Heinäsirk­kasukupolvi eli viisi kuukautta, siis koko kasvukauden keväästä kesän loppuun, ja myös nämä olennot ovat ihmisten kiusana "viisi kuukautta". Ehkä tämäkin aikamääre on vertauskuvallinen: Nämäkin hirviöt kiusaavat ihmisiä koko säädetyn ajanjakson loppuun saakka.

Mitä Ilmestyskirja tarkoittaa puhuessaan heinäsirkoista? Ei varmasti juutalaissotaa eikä mitään muutakaan erillistä antiikin aikaista sotaa. Kyseessä on tulevaisuudessa oleva onnettomuus, joka edeltää lopunaikaa. Mikä, sitä ei varmaan tälläkään hetkellä tiedä yksikään ihminen. Silti on syytä muistaa, että heinäsirkat kuten kaikki lopunaikaan liittyvät onnettomuudet ovat tiukasti Kaikkivaltiaan Jumalan kontrollissa ja että hän ei milloinkaan unohda omiaan.

Vitsauksien vitsaus 9:13-21

Kaikki edelliset vitsaukset kalpenevat kuudennen rinnalla. Pasuunan ääni saa aikaan sen, että Jumalan alttarilta kuuluu vihdoinkin vastaus pyhien rukouksiin. Nyt ovat vihdoinkin käsillä aivan viimeiset ajat ennen lopullista tuomiota.

Edelliset pasuunan äänet olivat päästäneet irti erilaisia onnettomuuksia, jotka aiheuttivat ahdistuk­sia ja vaikeuksia. Nyt esille tulee vastustaja, joka ei vain haittaa ihmisten elämää: Kuolema korjaa satoaan.

Eufrat-virran rannalla ovat ammoisista ajoista odottaneet neljä tuhoojaenkeliä, jotka nyt pääsevät irti. Kun Jumalan aivoituksissa valmiina ollut hetki koittaa, nämä enkelit tuovat esille luvuttoman ratsumiehen­sä. Nämä ratsastajat eivät ole mitenkään verrattavissa aikaisempiin: Ratsut ja ratsastajat ovat ikäänkuin kasvaneet yhdeksi, kaameaksi olennoksi, joka kylvi ympärilleen kuolemaa. Olennot tuhosivat kolmannek­sen ihmiskunnasta.

Luvun viimeiset jakeet osoittavat, että tämäkin vitsaus oli samalla Jumalan kehotus luopua vääryydestä ja jumalattomuudesta ja palata Herran luo. Mitään edistystä ei kuitenkaan tapahdu. Eloonjääneet palvovat edelleen elottomia, kuuroja ja mykkiä epäjumalankuviaan. Kristus ei siis hallitse heidän sydämissään ja mitä sydämessä on, sen osoittavat teot. Kuoleman ja hädän keskellä ei tehdä parannusta, vaan rikotaan Jumalan käskyt kuten ennenkin.

Mitä voimme sanoa kuudennen pasuunan mukanaan tuomasta onnettomuudesta? Selittäjiä riittää jokaiseen lähtöön. Viisainta on olla hiljaa ja pitää huolta siitä, että emme ole lopunaikoina väärässä joukossa. Vain Kristuksen verellä merkityt pelastuvat, muut hukkuvat.