Babylonin aika on ohi

Bible

Peto ja portto 17:1-6


Babylonin tuomiota käsittelevän jakson ensimmäinen osa on, että yksi seitsemästä enkelistä näyttää Johannekselle pedon ja sillä ratsastavan suuren porton. Meillä ei ole vaikeuksia aavistella, mitä peto ja portto merkitsevät. Johannes saa jatkossa selityksen näylle, mutta katsomme jo ennen sitä muutamia asioita.


Peto on sama, joka kuvattiin luvussa 13. Se on Jumalan vastustaja, joka pitää hallussaan koko ihmiskuntaa. Tässä yhteydessä on enemmän huomiota kiinnitettävä naiseen. Jo Vanhassa testamentissa sanottiin suuria, jumalattomia kaupunkeja portoiksi (Jes. 1:21; 23:16; Hes. 16:15). Peitenimenä on Babylon, ja monet kohdat viittaavat asioihin, joista vanha historiallinen Babylon, Babylonian jo tuolloin muinainen pääkaupunki tunnettiin. Se sijaitsi Eufratin kanaaleilla, eli asui "suurten vesien äärellä". Se hallitsi aikanaan koko ympäristöään ja levitti jumalattomuuttaan kaikkialle. Sille tuli tuho erämaasta, kun Persian joukot hävittivät sen maan tasalle. Nämä historialliset tapahtumat ja piirteet ovat nyt saaneet osin uuden merkityksen: Suuret vedet eivät enää tarkoita kanavia, vaan "kansoja, joukkoja, maita ja kieliä". Naisen synniksi ymmärrämme ennen muuta kaksi asiaa. Vanhan testamentin puolella puhe aviorikoksesta ja portosta viittaa usein epäjumalanpalvelukseen, ja samaan viittavat Ilmestyskirjan tekstissä myös petoon kirjoitetut herjaavat nimet. Toinen suuri synti on se, että portto on juopunut "pyhien ja Jeesuksen omien verestä", eli on säälimättä vainonnut Kristuksen Kirkkoa.


Selitys 17:7-14


Johannes saa kuulla selityksen. Koetamme tulkita hänen tallettamiaan sanoja aikahistoriallisesti, siis kysyen, mitä Ilmestyskirjan ensimmäiset kuulijat mahtoivat tekstin kuullessaan ajatella.


Peto on selvästi tärkeämpi hänen näkemästään kahdesta olennosta, nainen on vain pedon vallassa oleva väline. Peto on Jumalan vastapeluri, minkä osoittaa jo kolmiosainen kaava: Jumala on ollut, on ja tulee kerran, Peto taas on ollut, mutta nyt sitä ei ole, mutta kerran se ilmaantuu - mutta tuhoutuu sitten. Tullessaan se vie mukanaan tuhoon kaikki ne, jotka eivät ole Kristuksen omia.


Pedon merkittävä ominaisuus ovat seitsemän päätä ja seitsemän sarvea. Seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta eikä nyt ole mitään epäilystä siitä, mitä tarkoitetaan. Kaupunki on Rooma, kuuluisa seitsemän kukkulan kaupunki.


Toinen pedon ominaisuus ovat kuninkaat, joita on seitsemän, sekä kymmenen sarvea, jotka nekin tarkoittava kuninkaita. Seitsemän kuningasta ymmärrettiin varmaan seitsemäksi Rooman keisariksi. Ongelmallista on vain, mistä laskeminen aloitetaan. Rooman ensimmäiset keisarit ovat järjestyksessä (Gaius Julius Caesaria ei ole ehkä laskettu mukaan) Augustus, Tiberius, Caligula, Claudius ja Nero. Heidän jälkeensä hallitsi vuoden sisällä kolme keisaria (Galba, Otho ja Vitellius), jotka on ehkä laskettava pois, koska yksikään ei vakiinnuttanut valtaansa. Tämän jälkeen hallitsivat Vespasianus, Titus Vespasianus ja kristittyjä ankarasti vainonnut Domitianus. Jos laskeminen aloitetaan Augustuksesta, olisi kuudes, nyt vallassa oleva, keisari Vespasianus. Mutta ehkä keisarit on laskettava Kristuksen lunastustyöstä alkaen, jolloin Caligula olisi ensimmäinen? Siinä tapauksessa Domitianus olisi se kuudes, jonka jälkeen tulee lyhyen aikaa hallitseva kuningas ja hänen jälkeensä todella jumalaton, kahdeksas kuningas joka on samalla yksi noista seitsemästä. Arvoitukselliset sanat saattavat viitata siihen, että jotkut odottivat keisari Neron ilmaantuvan uudelleen valtaan.

Kymmenen kuningasta ovat joko tulevaisuuden kuninkaita tai sitten Rooman tietyn keisarin kanssa liittoutuneita hallitsijoita. Joka tapauksessa he riitautuvat porton kanssa, käyvät sen kimppuun ja tuhovat sen täydellisesti aivan kuten Hesekiel ennustaa tapahtuvan Juudalle, josta hän käyttää paljolti samoja kuvia kuin myöhemmin Johannes (Hes. 16:37-41).


Mikä on siis luvussa 17 tarkoitettu valtakunta?

    Aikahistoriallisesta näkökulmastaasia on selvä: Ilmestyskirjan ensimmäiset lukijat tuskin saattoivat ajatella mitään muuta selitystä kuin sen, että jumalaton Rooman valtakunta saa rangaistuksensa. 

   Nykyistävän tulkinnan mukaan etsittäisiin tällä hetkellä vaikuttavaa tai pian ilmestyvää suurvaltaa. 

   Ajattoman tulkinnan mukaan kyse on mistä valtakunnasta hyvänsä, minkä tuntomerkkinä on juopuneisuus Kristuksen todistajien verestä ja epäjumalanpalvelus.