Johdanto

Bible

Viimeinen Uuden testamentin kirja, Johanneksen ilmestys, liittyy Vanhan testamentin ja varhaisen juutalaisuuden apokalyptiseen perinteeseen. Siksi myös sen tulkinnan avaimet löytyvät samalta suunnalta.


Ilmestyskirjan on kirjoittanut "Johannes" Patmoksella, jonne hänet oli karkotettu. Kirjoittajan henkilöllisyys jää arvoitukseksi. Vaikka yhtymäkohtia johannekselaiseen teologiaan on, kirjoittaja on tuskin sama, joka on kirjoittanut Johanneksen evankeliumin. Luvuissa 2-3 mainitut seitsemän seurakuntaa sijaitsevat kaikki Vähässä Aasiassa, mikä antaa vihjeen kirjoittamisajankohdasta. Kirjoittamisajankohdan määrittämisen tekee vaikeaksi apokalyptiseen kieleen kuuluva verhottu kielenkäyttö. Yleensä kirja ajoitetaan Domitianuksen aikaan (81-96), jolloin kristityt olivat jo saaneet maistaa korttelivainojen katkeraa vihaa, vaikka keskushallinnon johtamat vainot olivat vielä kaukana edessä.

Ilmestyskirjan muotoa ja tyylilajia valaisee VT:n kirjoista parhaiten Danielin kirja. Varhainen juutalaisuus tuntee useita kirjoja, joissa näky tai enkeli paljastaa tunnetulle hahmolle Jumalan todellisuuden. Se ei välttämättä tarkoita tulevaisuuden paljastamista, vaan nykyisyyden näkemistä uudessa valossa.


Kirjan karkea jaottelu on yksinkertainen tehtävä. Teoksen avaavan näyn (luku 1) jälkeen seuraavat seitsemän lähetyskirjettä (luvut 2-3) ja sitten apokalyptinen osa (4-22). Tässä jaksosta erottuvat jaksot 6-11, 12-20 ja 21-22.


Ilmestyskirja on siis kirjoitettu vainojen keskellä kärsivälle seurakunnalle. Mukavuuden­ha­luiset länsimaiset kristityt tahtovat usein katsella, miten kirja sopii yhteen meidän tulevai­suu­dennäky­miemme kanssa. Silloin Ilmestyskirjalle tehdään vääryyttä. Sen ydinsanoma on, että kaikista kristittyjen vai­keuksista huolimatta Jumala pitää tarkoin maailman ohjat käsis­sään. Kerran vielä tulee aika, jolloin tämä käy kaikille selväksi. Ilmestyskirja on profeetal­linen ja monin tavoin vaikeasti ymmärrettävä kirja, joka voidaan ymmärtää oikein vain koko muun Raamatun yh­teydessä. Sen oikea ymmärtäminen vaatii erityisesti Vanhan testamen­tin tunte­mista. Ahdis­tuksen, surun ja tuskan keskellä Ilmestyskirja taivasnäkyineen paljastuu ihanasti kimaltavaksi helmeksi. Raamatun viimeinen kirja avaa taivaan portit.


(Hieman tarkemman johdannon löydät täältä xxxx)