Jumalan maja ihmisten keskellä

Bible

Uusi Jerusalem 21:1-8


Ilmestyskirja on useaan kertaan lähestynyt lopunaikoja, mutta palannut kuitenkin aina takaisin ja kuvannut lopunajat vielä kerran, entistä tarkemmin. Nyt tämä on ohi ja loppu on peruuttamattomasti käsillä. Kuolleet on herätetty, viimeinen tuomio on pidetty ja Saatana ja häneen liittyneet ovat saaneet rangaistuksensa. Maailmanhistoria palaa alkuunsa. Kaikki vinoon mennyt ja synnin turmelema korjataan, kun Jumala toistaa luomistyönsä. Ensimmäinen taivas ja maa ovat kadonneet ja Jumala luo kaiken uudelleen. Jotakin puuttuu, nimittäin synti ja epätäydellisyys. Merta, joka edustaa epäjärjestystä ja syntiä, ei enää ole.


Mennyttä on myös Babylon, sen hillitön syntielämä ja sen harjoittama Jumalan omien vaimo. Babylonin täydellisenä peilikuvana laskeutuu taivaasta alas Jumalan kaupunki, uusi Jerusalem. Enää ei ole eroa Jumalan ja hänen omiensa välillä, vaan Jumala itse asettuu kansansa keskelle. Vainot ja verenvuodatus ovat takana ja nyt Jumala itse pyyhkii omiensa silmistä pois jokaisen ahdistuksen aikana vuotaneen kyyneleen. Itse "valtaistuimella istuva", siis kaikkivaltias Jumala kehottaa nyt Johannesta kirjoittamaan viestin ylös ja vahvistaa omalla äänellään, että kaikki on totta eikä pelkkää haavetta. Nyt siis ja vasta nyt on äänessä hän, jonka silmien ja kaikkivallan alla kaikki tapahtui.


Johannes ei kuvaa tulevia tapahtumia pelkästään niiden mielenkiintoisuuden takia. Hänen puheellaan on aivan selvä tarkoitus, ja sen tuovat esiin jakeet 7 ja 8. Kaikki ihanuus on varattu voittajille. Sanoman lukijat ovat vielä maailmassa ja kaiken ahdistuksen ja tuskan keskellä. Nyt on muistettava, mikä kristittyjä odottaa ja oltava sen mukaisesti valmiit taistelmaan siihen saakka, kunnes ollaan perillä Jumalan luona. Samaan yhteyteen kuuluu vakava varoitus siitä, että pelkurit ja julkisyntiset jäävät kerran Jumalan suuren juhlan ulkopuolelle.


Valtava kaupunki! 21:9-21


Johannes jatkaa henkeäsalpaavan näkynsä kuvaamista. Hän näkee uuden Jerusalemin laskeutuvan alas taivaasta - eikä minkään pikkukylän: Kaupunki on kuution muotoinen ja sen jokaisen sivun mitta on 12 000 stadionia, siis n. 2500 km, mikä vastaa välimatkaa Etelä-Suomesta jonnekin kauas Etelä-Eurooppaan. Verrattuna kaupungin kokoon muuri on ennemminkin vaatimaton -t osin  144 kyynärää (n. 70 m) on ymmärrettävä vertauskuvallisesti eikä konkreettisesti (luku 12 kerrannaisineen toistuu taas). On vaikea sanoa, tarkoittaako mitta muurin paksuutta vai korkeutta. Sen sijaan vaatimaton ei suinkaan ole kaupungin ulkomuoto: Kadut puhdasta kultaa ja koko sen olemus sädehtii upeita jalokiviä.


Koko kuvaus on täynnä runsasta symboliikkaa ja sen ymmärtäminen edellyttää Vanhan testamentin tuntemusta.


Kaupungin kuution mallinen muoto viittaa aivan ilmeisesti Jumalan temppelin Kaikkeinpyhimpään. Koko kaupungin muoto viittaa siihen, että Jumala itse on läsnä omiensa keskellä.


Toinen Vanhaan testamenttiin viittaava asia on kummallinen puhe temppelin mittaamisesta. Vasta Hesekielin kirjan lukeminen tekee kaiken selväksi. Hesekiel kirjoitti aikana, jolloin temppeli oli hävitetty ja kansa oli Babylonissa pakkosiirtolaisuudessa. Sieltä käsin hän sai ensin nähdä, miten Jumala lähti pois temppelistään ja jätti sen pakanoiden hävitettäväksi. Näin kävikin, eikä sen jälkeen kansalla ollut enää temppeliä. Sen jälkeen Hesekiel sai kuitenkin Babylonissa nähdä näyssä uuden temppelin ja miten enkelit mittasivat sen muureja. Sanoma oli silloin yksiselitteinen: Jumala tulee antamaan kansalleen vielä uuden temppelin. Aivan sama on Ilmestyskirjan sanoma: Meiddän veljemme Johannes sai nähdä Jumalan kaupungin. Se ei ole pelkkä haavekuva, vaan Jumalan enkelit ovat jo mitanneet sen muurit.


Edelleen on pantava merkille symbolisten lukujen toistuminen. "Kaksitoista" viittaa jatkuvasti kahteentoista Israelin sukukuntaan. Nyt on Jumalan kansa koolla, ei vähäisenä jäännöksenä kuten Jeesuksen aikoihin, vaan valtavana kansanjoukkona, joka tarvitsee huikeat mittasuhteet omaavan kaupungin. Tämä Jumalan kansa ei koostu enää vain israelilaisista, vaan myös pakanoista, kaikista, jotka ovat Kristuksen omia.


Temppeliä ei tarvita 21:22-27


Kautta aikojen ihmiset ovat rakentaneet temppeleitä tavoittaakseen yhteyden jumaluuteen. Ainoa elävä Jumala antoi kerran kansalleen temppelin ja sitä kautta yhteyden häneen. Nyt temppelien aika on ohi, sillä Jumala itse on kansansa keskuudessa. Yhteys häneen on siis rikkomaton. Yhtä selvä on, ettei enää tarvita auringon valoa, sillä itse Kaikkivaltias on sen valo. Eikä portteja tarvitse sulkea vihollisen pelossa, sillä Herra itse varjelee oman kaupunkinsa.


Lyhyellä rajauksella Johannes tuo taas esiin kuvauksen tarkoituksen. Emme ole pelkästään taivastelemassa Jumalan kaupungin ihanuutta. Tärkeintä ei ole tietää viimeistä piirtoa myöten, millaista on taivaassa. Tärkeintä on päästä sisälle Jumalan kaupunkiin. Siksi Johannes muistuttaa taas kerran siitä, että Jumalan kaupunkiin ei tule mitään epäpyhää. On oltava tarkkana, että nimi on ja pysyy Karitsan elämän kirjassa. Mitään muuta mahdollisuutta päästä sisälle kaupunkiin ei ole - ja lisäksi Karitsan omien on syytä pysyä uskollisina loppuun asti.