Mahtava enkeli
10:1-11 (11:1-19)
Kun seitsemäs sinetti murrettiin, maailmanhistoria ei etenekään viimeiseen tuomioon saakka. Silloin siirrytään seitsemän pasuunan näkyyn. Kun seitsemäs pasuuna kajahtaa, silloinkin ikäänkuin kaarretaan taaksepäin. Ennen seitsemännen sinetin murtamista Ilmestyskirja sisältää välinäytöksen. Aivan vastaavanlainen välinäytös on ennen seitsemännen pasuunan kajahtamista. Tämä välinäytös kuvaa kirjakäärön antamisen Johannekselle ja sitten kertomuksen kahdesta todistajasta. Tällä kerralla käsittelemme vain ensimmäisen jakson.
Vaikka Ilm ei sitä sano, Johannes ei ole nyt enää taivaassa, vaan hän näkee maasta käsin mahtavan enkelin laskeutuvan taivaasta. Tämän enkelin olemus on vaikuttava: hän on melkein kuin ylösnoussut Herransa. Hän esiintyy mahtavin valtuuksin: Toinen jalka maan päällä, toinen jalka meren päällä hän hallitsee Herransa valtuuttamana koko maailmaa. Hänen äänensä kaikuu kuin leijonan karjunta ja hänelle vastaavat ukkosen jyrähdykset. Vaikka ukkosen jyrähdysten sanoma suljetaan Ilmestyskirjan lukijalta, enkelin kädessä oleva kirja tuo meille tarvittavan viestin. Tämä kirja on monessa suhteessa vastakohta sille kirjalle, jonka sinetit Karitsa mursi: Tämä on pieni ja avattu eikä se ole Jumalan kädessä vaan enkelin.
Enkelin viesti on suunnattu nimenomaan Herran kärsivälle seurakunnalle. Pyhien rukoukset on kuultu. Aika on lopussa eikä tuomiota enää viivytettä. Viimeisen pasuunan kajahtaessa on Jumalan suunnitelma viety päätökseen. Tämän viestin mahtava enkeli vahvistaa pyhimmällä mahdollisella valalla.
Enkelin ilmoituksen jälkeen Johannes saa tehtäväkseen syödä kirjakäärön. Näin hän saa havoinnollistaa Hesekielin tavoin (Hes 3:1-3) sitä, miten profeetta saa Jumalan sanan. Hesekielin ja samoin Jeremian (Jer 15:16) ja Hesekielin tavoin Herran sanojen syöminen/saaminen on profeetalle ihana herkku ja suuri ilo. Johannes kuitenkin sanoo, että kirjakäärö karvasteli hänen suussaan. Mitä hän tarkoittaa?
Ilmestyskirjan lopunajalliset viestit ovat kuin Johanneksen saama kirja: Toisaalta hyvin suloisia, toisaalta hyvin karvaita. Enkelin tuoma viesti merkitsi sitä ihanaa asiaa, että maailmanloppu on juuri tulossa ja kärsivät Kristuksen omat saavat nähdä Herransa silmästä silmään. Toisaalta kuitenkin profeetta joutuu ennustamaan hyvin katkeria asioita. Tässä hän tuskin tarkoittaa pelkästään kristittyjen vainoa. Ilmeisesti hän tarkoittaa niitä ahdistuksia, jotka koskevat koko maailmaa.
Tietyssä mielessä Johanneksen vertauskuvalliseen toimintaan kätkeytyy yksi avain koko Ilmestyskirjan ymmärtämiseen. On paljon niitä, jotka pitävät koko kirjaa vain makeana: Mitä suurempi onnettomuus maailmalle, sen suurempi ilonaihe kristityille. Toisaalta toiset säikähätävät niitä onnettomuuksia, joista kirja puhuu. Heille kirja on silloin pelkästään katkera kirja. Ilmestyskirjaa ymmärretään oikein silloin, kun sen tajutaan olevan meille katkera ja suloinen viesti: Toisaalta se kertoo suurista onnettomuuksista, mutta toisaalta se kertoo siitä, että meidät on lunastettu ja että maailma on sittenkin tiukasti Herramme käsissä.