Viimeinen sinetti

Seitsemäs sinetti 8:1

Seitsemännen sinetin murtaminen saa aikaan Taivaassa korvia huumaavan hiljaisuuden. Koko Taivaan suuri sali odottaa kuin henkeään pidättäen, mitä nyt tulee tapahtumaan. Viimeistä tuomiota ei tule, vaan tapahtumat kerrataan, nyt kuitenkin uudesta ja yksityiskohtaisemmasta näkökulmasta.

Neljä ensimmäistä merkkisoittoa 8:2-13

Hiljaisuuden päätyttyä seitsemän enkeliä saa seitsemän torvea. Kyseessä ovat seitsemän arkkienkeliä (tai: ylienkeliä), joista Raamattu puhuu muutamaan kertaan (Luuk. 1:19,26; 1.Tess. 4:16; Juud. 9; Ilm. 12:7). Kun näiden enkelien torvet alkavat soida, lopunajan tiedetään olevan lähellä.

Alttarin äärellä palvelusta tekevän enkelin toiminta liittyy maan päällä taistelevien pyhien rukouksiin. Näillä rukouksilla on selvästi ennen muuta yksi tarkoitus: Saada viimeinen tuomio tulemaan nopeasti. Nyt rukoukset kuullaan ja sen merkkinä enkeli Hesekielin kirjan näyn mukaisesti (10:2) heittää tulta maan päälle: Nyt alkaa tapahtua!

Neljä ensimmäistä merkkisoittoa tuovat esiin kukin uuden onnettomuuden. Luonnonkatastrofi seuraa luonnonkatastrofia. Vanhan testamentin tuntija näkee useassa kohdin yhtymäkohtia Egyptin kokemien vitsausten kanssa (2.Moos. 7-10). Tosin nyt onnettomuudet ovat muuttuneet kosmisiksi ja ne koskettava koko maailmankaikkeutta. Silti juuri tässä yhtäläisyydessä on näyn tärkein avain: Egyptin farao paadutti kerran sydämensä eikä kuunnellut Jumalaa. Mitä tekevät ihmiset nyt?

Taivaalla lentävän kotkan kolmesta voi-huudosta ei ilmeisesti ole etsittävä kovin syvällisiä taustoja. Se huutaa vain ilmoille tulevan onnettomuuden ja niin todella myös käy.

Käsillä on taas yksi Ilmestyskirjan jakso, joka houkuttelee soveltamaan tapahtumat nykypäivään. Niin sopii jokaisen varovaisesti tehdä ja kysyä aikojen merkkejä. Silti kaikkein tärkein ei saa jäädä keneltäkään sivuun: Kyse on siitä, olemmeko me siinä Karitsan merkillä sinetöityjen joukossa, joka kerran pääsee taistelujen jälkeen rauhaan Jumalan luo.