Barnabaan kirje (Johdanto, Heikki Koskenniemi

Barnabaan kirje (Johdanto, Heikki Koskenniemi


Johdanto tekstiin teoksesta Apostoliset isät, suom. Heikki Koskenniemi (Suomalaisen teologisen kirjallisseuran julkaisuja 168; Jyväskylä 1989 [1975])


Barnabaan kirje kuuluu niihin kokoelmamme teksteihin, joiden kosketus apostoleja lähinnä seuranneeseen kristilliseen sukupolveen on sangen kyseenalainen. Vain päällekirjoituksessa mainitaan Barnabaan nimi, joka viittaa apostoli Paavalin tunnettuun työtoveriin. Itse tekstissä ei ole mitään, mikä olisi yhteydessä häneen. On todettava, että sisällyksen kannalta on täysi mahdottomuus, että paavalilaisesta piiristä nousisi teksti, jossa suhtaudutaan juutalaisuuteen niin nurjamielisesti kuin tässä, että vanhan liiton perusasiatkin, esim. ympärileikkaus selitetään muinaisajan väärinkäsityksiksi.


Vapaamuotoiseksi jumaluusopilliseksi kirjoitelmaksi laaditun kirjeen on kirjoittanut joku, joka on pitänyt tärkeänä varoittaa kristittyjä juutalaisuuden vaarasta ja osoittaa, miten VT on oikealla tavalla ymmärrettävä. Jerusalemin V. 70 tapahtunutta hävitystä lähinnä seuraavana aikana juutalaisuus on ollut hyvin lamassa, mutta elpyi keisari Hadrianuksen aikana (117-135), hän alkoi suhtautua juutalaisiin edeltäjäänsä suopeammin. Tämän aikakauden loppu puolta useimmat pitävät Barnabaan kirjeen syntyaikana. Bar Kokhban epäonnistuneen kansannousun jälkeen se tuskin on voinut olla ajankohtainen.


Kirje jakaantuu kahteen osaan. Luvuissa 1-17 käsitellään uskonopillisia asioita. Kirjoittaja tahtoo johdattaa lukijat entistä täydellisempään tietoon uskossansa, nimenomaan esittämällä heille, miten vanhan liiton aikainen ilmoitus nyt on ymmärrettävä täyttymyksen valossa. Lopulla, luvuissa 18--21 hän sitten siirtyy toiseen asiaan ja opettaa oikeaa vaellusta kahden tien opin muodossa. Esitys on paikoin sanallisestikin sama kuin Apostolien opetuksesta ja Hermaan Paimenesta tuntemamme. Todennäköisesti kirjoittajat seuraavat yhteistä lähdettä.

Barnabaan kirjettä ovat vanhan kirkon aikana pitäneet apostolisena mm. Kleemens Aleksandreialainen ja Origenes. Tämä seikka viitannee kirjeen suureen arvostukseen, mahdollisesti syntyynkin, Egyptissä missä myös kirjeessä viljelty allegorinen VT:n tulkinta oli suosiossa. Kuitenkin Eusebios ja Hieronymos hylkäävät käsityksen kirjeen aitoperäisyydestä.


Codex Sinaiticus, kuuluisa 4:nnen vuosisadan raamatunkäsikirjoitus, tallettaa Barnabaan kirjeen UT:n kirjojen yhteydessä, heti Ilmestyskirjan jälkeen. Apostolien opetuksen meille ilmi tuonut Codex Hierosolymitanus (kirjoitettu v. 1056) sisältää myös Barnabaan. Tunnettu UT:n käsikirjoitus C. Vaticanus (11. vs.) tallettaa suurimman osan Barnabasta, joten sen kreikkalainenkin teksti on ollut länsimailla pääosaltaan tunnettu ennen IS00-luvun löytöjä. Latinalaisena käännöksenä Barnabasta on luettu varhaisista ajoista alkaen.


Barnabaan kirjeen sisällys on seuraava: Tervehdyksen jälkeen kirjoittaja tarjoutuu lukijoidensa opastajaksi, jotta he ymmärtäisivät nykyhetkeä entistä paremmin menneisyydestä käsin (1). Kristus on ilmoittanut uuden lain, joka ei perustu vanhan liiton uhripalvelukseen, vaan hengellisiin uhreihin (2). Oikea paasto on armahtavaisuuden osoittaminen (3). Nyt on suuri koettelemuksen aika (4). Kristus on ilmestynyt lihassa meidän pelastukseksemme (5). Hänestä on VT:ssa useita ennustuksia ja vertauskuvia (6--8). Ympärileikkauksen säätäminenkin sisältää häntä koskevan vertauskuvan (9). Miten Mooseksen lain eri eläinten syömistä koskevat kiellot on käsitettävä (10). VT:n ilmoitus kasteesta (11) ja rististä (12). Efraimin ja Manassen siunaaminen ilmaisee siunauksen todelliset perijät (13). Juutalaiset olivat kelvoton perintökansa, kristityt ovat oikea (14). Juutalaiset ovat käsittäneet sapattisäädöksen väärin; sunnuntaita viettämällä kristityt toteuttavat sapattia oikein (15). Temppelin rakentaminen oli harha, sillä Jumala asuu uskovien sydämissä (16).


Kirjoittaja siirtyy nyt puhumaan elämän vaelluksesta (7-18) esittäen valkeuden tien (19) ja pimeyden tien (20). Kehotus uskollisuuteen ja kestävyyteen päättää kirjeen (21).