Mountain Fog

Luominen, Raamattu ja evoluutioteoria


1. Luominen - keskeinen uskonkohta

Raamattu alkaa luomisesta ja päättyy luomiseen. Maailmalla on kristillisen uskon mukaan syntyhetkensä ja päätöshetkensä. Näiden kahden pisteen välissä maailman ohjia pitää hän, joka on luonut tyhjästä kaiken näkyvän ja näkymättömän - yksi ainoa Jumala, joka olemassaololla ei ole alkua eikä loppua.


Luomisusko on keskeinen ja luovuttamaton kristillinen opinkappale. Se on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, jossa ihminen löytää paikkansa Pyhän edessä. Se opettaa jokaista suhtautumaan oikein tähän maailmaan ja kaikkeen siihen, mitä se tarjoaa. Samalla se ohjaa hahmottamaan Raamatun kokonaisuuden ja sen ydinviestin: Raamatussa puhuu Jumala, joka on luonut ihmisen ja joka kutsuu luokseen jokaista luomaansa ihmistä. Kristillinen luomisusko avaa meidän eteemme monta näkökulmaa, joista nostan esille vain muutaman.


Luomiseen uskova Kristuksen Kirkko luottaa Jumalaan, joka on maailmassa kaikkivaltias, suvereeni valtias ilman yhtään kilpailijaa. Eivät pahat henkivallat, eivät maailman mahtimiehet eikä ihmisen synti saa milloinkaan edes lommoa siihen mahtiin, joka pitää kädessään koko maailmaa. Jumala, joka loi maailman sanallaan, saa kerran sen historian sanallaan myös päättymään. Koko tämä väli on hänen hallinnassaan. Siihen ovat turvanneet Vanhan testamentin ajan uskovat, kun he lähtivät vaarallisille matkoille (Ps. 121:1-2). Siihen ovat luottaneet vainotut kristityt Ilmestyskirjan ajoista lähtien ja pyytäneet, että Herra palaa ja saattaa oikeuden omilleen (Ilm. 6:9-10). Monien myllerrysten keskellä Jumalan kaikkivaltiuteen voi olla vaikea luottaa. Silti se on tänä päivänä suuri toivon lähde ja voimavara.


Luomisuskoon kuuluu yhtenä osana luottamus siihen, että Jumala pitää huolen jokaisesta ihmisestä. Vanhan testamentin uskova kumartaa häntä, joka tunsi laulajan jo idullaan ja tiesi jokaisen päivän ennen kuin yksikään niistä oli tullut (Ps. 139:13-17). Jokainen ihminen on ”ihme, suuri ihme”. Juuri tämän vuoksi jokainen ihminen on arvokas, oli hän mies tai nainen, vielä syntymätön pikkulapsi tai vanhus, musta tai valkea, terve tai vammainen, kristitty tai muslimi. Ihmisarvo on jakamaton ja se kuuluu jokaiselle eikä synnin määrä sitä vähennä. Jokainen on tärkeä Jumalalle ja jokaista Jumala kutsuu luokseen. Jeesuksen sanat Jumalan huolenpidosta ovat kuuluisat ja koskettavat:


Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte.

Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!

Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

"Mitä te vaatetuksesta huolehditte!

Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

"Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?'

Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä.

Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.

Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

(Matt. 6:25-34)


Raamatun ensimmäisen luvun mukaan ihminen sai Jumalalta tehtävän:

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." (1. Moos. 1:28)


Vastaava tehtävä tulee ilmi myös psalmissa 8. Jumala on antanut luomakunnassa ihmiselle ainutlaatuisen aseman. Se merkitsee suurta kunniaa, mutta myös vastuullista asemaa. Ihminen on ikään kuin Jumalan maatilan tilanhoitaja. Meillä on oikeus käyttää luomakuntaa, mutta velvollisuus tehdä se vastuullisesti. Maailmaa emme saa tuhota emmekä turmella, koska se ei ole meidän.


Muutenkin jokainen ihminen on Jumalan luoma ja hänen palvelijansa. Jokainen seisoo kerran viimeisellä tuomiolla ja tekee tilin elämästään. Kristillisen uskomme mukaan sillä tuomiolla ei kukaan kestä turvaamatta Kristukseen, joka toi armon ja syntien anteeksiantamuksen häneen turvaaville.


2. Raamattu ja luonnontieteet


Charles Darwinin Lajien synty -teoksen jälkeen kristikunnassa on käyty keskustelua, joka tuskin päättyy koskaan. Puolentoista vuosisadan aikana luonnontieteet ovat kehittyneet ja myös kristillisten kirkkojen parissa sen tutkimustuloksiin annetut vastaukset ovat vaihdelleet.

Ydinongelma on helposti muotoiltavissa: Raamatun ensimmäiset luvut kertovat, miten Jumala loi maailman kuudessa päivässä. Sen sijaan luonnontieteet kuvaavat maailmankaikkeuden synnyn, oman planeettamme alkuvaiheet ja ihmisen kehittymisen aivan toisin. Moderni tähtitiede ja biologia kertovat eri kertomuksen kuin Raamattu ja evoluutioteoria on tiedemiesten enemmistön mukaan selvästi paras selitys ihmisen synnylle.


Saksalainen1800-luvulla elänyt filosofi sanoi: "Jumala ei ole luonut ihmistä, vaan ihminen on luonut Jumalan." Tämä muotoilu sai siivet, kun kommunistit ottivat lauseen omakseen ja kehittivät alkuperäistä ajatusta: Uskonto ei ole vain lorua, vaan se on vaarallista koska se jarruttaa vallankumousta. Uskonto on ”oopiumia kansalle” eli siis kipulääkettä silloin kun tarvitaan syvälle käyvää leikkausta. Evoluutioteoriaa on näin käytetty halukkaasti uskonnon korvikkeena ja ohjaamaan Jumalan hylkäämiseen. Ties kuinka monet ovat toistaneet mottoa: "Minä en usko Jumalaan, uskon evoluutioon". Meidän uskomme mukaan jokainen tällaisessa vakaumuksessa tästä maailmasta lähtenyt joutuu kohtaamaan Luojansa ja tekemään tilin hänelle.


Jumalattomassa käytössä evoluutioteoria on jumalaton. Kaikki evoluutioteorian edustajat eivät kuitenkaan käytä sitä lyömäaseena uskoa vastaan. Osa kristityistä katsoo voivansa yhdistää evoluutioteorian uskoonsa, osa ei.


3. Miten evoluutioteoriaa on arvosteltu?


Konservatiivisissa kristillisissä piireissä on vastattu ateistien hyökkäykseen iskemällä kiinni evoluutioteoriaan ja sen aukkoihin. Arvostelijoiden mukaan aukotonta evoluution ketjua on vaikea ellei mahdotonta esittää, ja puuttuvia lenkkejä on toisinaan korvattu hatarilla viritelmillä. Lisäksi koko teoria lepää avoimesti sillä pohjalla, että elämän syntyminen ja kehittyminen tuntemaamme moninaisuuteen ja rikkauteen on äärimmäisen pieni todennäköisyys.


Samalla on kuitenkin syytä olla huolissaan kristillisen arvostelun tasosta. Maailman syntyä ja evoluutiota tutkitaan yliopistoissa ympäri maailman. Toisinaan annetaan kuva, että kaikki nämä tiedemiehet ovat joko typeryksiä tai puhuvat vastoin parempaa tietoaan. Mutta onko kyseessä todella jumalattomien typerysten maailmanlaajuinen salaliitto ja onko tarkoitus tehdä tästä hiljaa hyväksytty uskonkappale?


Olisi syytä ymmärtää, että on olemassa uskon alue ja tieteen alue. Molemmat ovat tärkeitä näkökulmia. Usko ei ole järjen vaan Jumalan ilmoituksen varassa. Yliopistotiede sen sijaan tutkii sitä todellisuutta, joka aukeaa ihmisen järjelle. Kaikki luonnontieteilijät eivät ole jumalattomia, eivät myöskään evoluutioon uskovat.


Julkisessa keskustelussa esille pääsevät etupäässä ääripäät. Äänessä ovat toisaalta ne, jotka käyttävät luonnontieteitä kumotakseen kristinuskon, toisaalta ne, jotka vastustavat heitä argumenttien tasosta välittämättä. Sivuun jäävät toisaalta vakava tutkimus, joka ei tähtää kumpaankaan näistä tavoitteista, toisaalta vakavat kristityt tutkijat. Eräs heistä tiivisti oman kantansa hyvin yksinkertaistaen näin: ”Jumala loi maailman. Me koetamme selvittää, miten se on tapahtunut.”


Tapasin kerran tytön ja pojan. He olivat kihloissa ja olivat muutaman viikon kuluttua avioitumassa. Molemmat olivat paitsi tunnustavia kristittyjä myös tulevia lääkäreitä ja saaneet sen pohjaksi vahvan luonnontieteellisen koulutuksen. He siis tiesivät, mistä keskustellaan. Mitä sulhanen näki katsoessaan morsiantaan? Kasan alkuaineita sekä nipun fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja? Tuota näkökulmaa on vaikea väittää vääräksi. Onneksi tämä ei ollut hänelle ainoa näkökulma: Hän näki myös rakkaan morsiamensa, jonka kanssa hän halusi jakaa koko loppuelämänsä.

Asioita voi katsoa useammasta näkökulmasta. Myös maailmaa ja sen syntyä voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta. Tieteen tehtävä on katsoa, miten pitkälle se pääsee. Kristitty kumartaa suurta Luojaa ja etsii omaa paikkaansa. Molemmat näkökulmat merkitsevät meille tehtävää.


Evoluutioteoria on tieteellinen teoria ja se on kohdattava tieteen kentällä ja tieteen työkaluin. Tieteen maailmassa parempi teoria korvaa aina huonomman, vaikka hitaastikin. Taakse päin katsova tietää, että kristillinen usko on vuosisatojen ajan suhtautunut tieteeseen ja tutkimukseen hyvin eri tavoin: Aikanaan ne on torjuttu kokonaan turhana ihmisviisautensa, toisinaan nielaistu sellaisenaan, mutta useimmiten niiden välillä on ollut jonkinlainen suhde. Tämän suhteen määrittäminen on jokaisen sukupolven tehtävä ja siinä tarvitaan paljon viisautta.


4. Miten usko syntyy?


Luterilaisen uskon eräs aarre on se sinänsä nöyryyttävä tosiasia, että ihminen ei voi itse tehdä itsestään uskovaa eikä pysyä uskossa yhtä ainutta hetkeä. Vain Pyhä Henki voi synnyttää ihmisen sydämessä uskon Kristukseen.


Evoluutioteorian kristillisessä kritiikissä on toisinaan outo sivujuonne: Luotetaan siihen, että ihminen tulee uskoon ymmärtäessään evoluutioteorian vääräksi. Yhden tieteellisen teorian korvaaminen toisella ei kuitenkaan tee ihmisestä kristittyä. Inhimillisellä järjellä on oma tehtävänsä, mutta ristin evankeliumiin se ei saa ihmistä uskomaan. Usko on Pyhän Hengen lahja, ja hän synnyttää sanan ja sakramenttien avulla missä ja milloin tahtoo.


5. Kumartavaa viisautta


Länsimainen tiede on ylpeä itsenäisyydestään ja riippumattomuudestaan. Arvonsa tunteva tiedemies ei kumarra ketään eikä mitään. 1900-luvun tiedettä ympäröi optimismin ilmapiiri: Ihminen pystyy ratkomaan tämän maailman ongelmat tieteen ja teknologian keinoin. Viimeisten vuosikymmenien aikana tämä usko on kokenut kovia. Tiede ja teknologia eivät ole tuoneet maan päälle vain rauhaa ja onnellisuutta, vaan myös pirstoutuneisuutta, yksinäisyyttä ja tuhoutuvan ympäristön.

Uuden testamentin alkulehdillä kerrotaan, miten Jeesuksen seimen luo tuli tietäjiä itäisiltä mailta. Heidän viisautensa ei vähentynyt siitä, että he kumarsivat Pyhää. Useissa maalaustaiteen mestariteoksissa heidän kasvonsa heijastavat onnea ja löytämisen iloa.


Pirstaloituneen ja pirstovan kapean tieteen rinnalle kaivataan viisautta, joka osaa kumartaa suurta Luojaa.