Green Fields


Kirkolliskokous kokoontuu Turkuun koronaviruksen varjossa. Kuten viime kerralla suojautuminen virukselta vaikuttaa kokoukseen paljon. Täällä kuljetaan ja istutaan maskit päässä, ruokaillaan vain osoitetuilla paikoilla ja jätetään pelaamatta, saunomatta ja kokoontumatta iltaisin rennommissa merkeissä.


Nyt on alkamassa uuden kirkolliskokouksen vasta toinen istuntoviikko. Se tarkoittaa sitä, että luvassa ei ole maata mullistavia päätöksiä. Valmistelussa ja keskustelussa on moniakin asioita: Kun eduskunta ei hyväksy kirkolliskokouksen uudelleen koodaamaa kirkkolakia, pitäisikö kirkon tunnustuspykälä siirtää kirkkolaista kirkkojärjestyksen puolelle? Voitaisiinko ehtoollisenjakoa vapauttaa niin, että pastori voisi järjestää messun kyselemättä aina erikseen siihen lupaa? Kirkon juuri ilmestynyt nelivuotiskertomus on paikoin lähinnä shokeeraavaa luettavaa. Lisäksi listalla on merkitykseltään paljon pienempiä asioita.


Syksyn kirkolliskokouksella on edessään joitakin aivan välttämättömiä asioita, kuten budjetin hyväksyminen. En tiedä, mitä tapahtuisi jos korona keskeyttäisi kirkolliskokouksen ennen näiden hyväksymistä. Sähköisesti kirkolliskokous ei voi nykysäännöksin kokoontua. Siksi kaikkein tärkeimmät asiat on laitettu ensimmäisille päiville. Oletukseni mukaan puhemiesneuvosto rukoilee polvet ruvella, että ainakin nämä saataisiin käsitellyksi.


Arkkipiispa avasi kirkolliskokouksen viittaamalla Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kulkemalla sitä kautta puhumaan vihapuheesta, varmuudesta ja luottamuksesta. Hyviä näkökulmia, mutta olisin kyllä odottanut esille sitä näkökulmaa, minkä luottamus Jumalaan antaa. Puhe on luettavissa täältä 


Viestittelen täältä ehtimiseni mukaan. Pyydän: Pysykää rukouksessa!

Koronakirkolliskokous v. 2