Kirkkolaki, kirkkojärjestys ja tunnustuspykälä
Kirkon elämää säätelee maallisen lain lisäksi kaksi säädöskokoelmaa, kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Molempien muuttamiseen tarvitaan kirkolliskokouksessa kolmen neljänosan määräenemmistö. Kirkkojärjestyksestä päättää kirkolliskokous yksinään, mutta kirkkolaki menee tämän jälkeen eduskunnan hyväksyttäväksi. Se ei voi muuttaa lakiesitystä, ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen.
Viime vuosien suururakka on ollut kirkon säädösten koodaaminen uudelleen. Tämä yritettiin tehdä muuttamatta asiasisältöä. Kun vuosikymmenien kuluessa säädöksiä muutetaan, säädöskokoelma menettää käytettävyytensä. Tavoitteena oli tehdä kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä käyttäjälle yhtenäinen ja looginen.
Viime kirkolliskokous sai suururakan valmiiksi. Yllättäen kirkkolaki kuitenkin pysähtyi eduskuntaan. Perustuslakivaliokunta esitti epäilyjään ja hallintovaliokunta huomattavasti vahvemmin. Tämän jälkeen kirkkohallitus alkoi kirjoittaa esitystä uudelleen. Nyt merkittäviäkin muutoksia on tuotu kirkolliskokoukseen pikavauhtia. Ytimenä on kysymys kirkon tunnustuspykälästä. Eduskunnan valiokuntien mukaan se ei kuulu kirkkolakiin ja näin periaatteessa maallisen vallan päätettäväksi (vaikka vain vahvistettavaksi).
Tänään käytiin vasta lähetekeskustelu ja se oli vilkasta. Herätysliikeväki mutta myös monet muut puhujat olivat vahvasti muutosta vastaan. Minun kantani on selkeä. Perustuslain 76§ sanoo lyhyesti kirkosta näin: ”Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.”
Kirkkolaki ensimmäinen pykälä identifoi näillä sanoilla sen kirkon, josta puhutaan: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.”
Oikeusjärjestyksessä laki käy yli alempien säädösten. On hyvä ja välttämätöntä, että kirkon tunnustuksesta säädetään lain tasolla eikä vain kirkkojärjestyksellä.
Keskustelu jatkuu ja sen jälkeen esitys menee valiokuntiin. Sieltä se palaa aikanaan täysistuntoon, jossa se vaatii kolmen neljäsosan enemmistön. En usko sen tulevan hyväksytyksi.