Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa. Nyt palattiin normaalitilaan ja kevätistuntokausi pidetään ajallaan, toukokuun alussa. Tämä viikko alkaa kirkolliskokouksen nelivuotiskauden jälkipuoliskon. Kirjoittelen tuttuun tapaan tunnelmiani.

Kirkolliskokouksen avauspuheenvuoro on aina tarkoitettu luonteeltaan painavaksi. Arkkipiispan puheen aihetta ei tällä kertaa tarvinnut arvailla. Euroopassa riehuu sota ja tämän aiheen karttaminen olisi ollut outo ratkaisu.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen suomalainen keskusteluympäristö on muuttunut hämmästyttävästi. Itäisen naapurin tuomitseminen olisi ollut valtiovallalle mahdotonta Neuvostoliiton vallan aikana. Nyt se on lähes kaiken keskustelun lähtökohta.  Kirkko olisi 50 vuotta sitten vaiennut visusti. Nyt siitä ei ole puhettakaan.  Mutta mikä oli arkkipiispan panos suomalaiseen keskusteluun?

   

Arkkipiispa valitsi näkökulmakseen sen, mitä sota tekee ihmiselle, Jumalan kuvalle ja hänen ihmisarvolleen. Vihapuhe vie vastustajalta ihmisyyden jo ennen kuin aseisiin tartutaan. Puolustussota on helppo sanoa oikeutetuksi sodaksi, mutta puolustajakin joutuu tuottamaan kuolemaa ja levittämään aggressiota ja myös valhetta. Sota heittää varjon myös niiden ylle, jotka eivät ole viedä edes syntyneet. Sodan aiheuttama tyrmistys vaikuttaa myös Suomessa ja houkuttaa turhaan vihaamaan kaikkea venäläistä ja venäläisyyttä. Sota saattaa unohtamaan muut ongelmat, myös sen muualla aiheuttaman nälkäongelman ja köyhyyden.

   Kristillisen kirkon tehtävä on puhua sovinnosta ja sodan päättymisen jälkeen maiden kirkoilla on suuri tehtävä. Venäjän ortodoksisen kirkon soisi tekevän tiliä siitä, miksi sen johto tuki sotaa. Kirkon tehtävä on toteuttaa yhteisvastuuta. Pakolaisten vastaanottaminen on tuonut esille myös ihmisyyden jalon puolen. Kristillisen kirkon tehtävä on julistaa toivoa ja puhua Jumalasta, joka on luonut jokaisen ihmisen kuvakseen.

Puheessa on tärkeitä näkökulmia. Jokaisen ihmisen jakamaton ihmisarvo puhuttelee varmasti aktiivikristittyjen ulkopuolellakin. Toki nyt olisi ollut myös paikka puhua Rauhanruhtinaasta ja hänen valtakunnastaan ja kaikille ihmisille Kristuksessa avatusta tiestä. 

Arkkipiispan puhe on luettavissa täältä