Kirkolliskokous siirtyi käsittelemään kirkon nelivuotiskertomusta. Tämä kirja julkaistaan kerran neljässä vuodessa ja se on vuosikymmenien aikana ollut minulle aina merkkitapaus. Varsin laadukas kirja tutkailee suomalaisen yhteiskunnan pitkiä kehityslinjoja. Tässä teoksessa käydään läpi erilaisten tilastojen pohjalta, miten kirkon elämä voi. Kirja esittelee kirkosta eronneiden ja siihen liittyneiden määrät ja erittelee ne paitsi alueellisesti myös ikäryhmittäin. Teos analysoi kasteiden, vihkimisten ja hautaamisten määrät.

Tällä kertaa nelivuotiskertomus Uskonto arjessa ja juhlassa: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019 kertoo, että kirkko saa parhaillaan kylmää kyytiä. Lähes kaikki mittarit osoittavat kohti kaakkoa.  Kirkon jäsenmäärä putoaa jatkuvasti (4,3 prosenttiyksikköä vuodessa ja oli 2019 lopussa 68,6) ja se painottuu nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Helsingin hiippakunnassa 30-50-vuotiaista miehistä kuuluu kirkkoon vain noin kolmannes. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat pudonneet koko 2000-luvun ajan ja väki on osittain siirtynyt jumalanpalvelusyhteisöihin.  Säännöllisesti rukoilevien ja Raamattua lukevien määrä laskee jatkuvasti(Raamattua lukee päivittäin kaksi prosenttia, päivittäion rukoilee 17%). Vihkimisten määrät ovat pudonneet kaikkialla ja nyt kirkollisesti vihitään vain 42,4 prosenttia pareista. Sama on tapahtunut kasteille, ja nyt syntyneistä lapsista kastetaan vain 62,2%. Tulevina vuosina lapsia syntyy nimenomaan ikäluokille, joissa yhä harvempi kuuluu kirkkoon. Yhä harvempi lapsi kastetaan ja yhä harvempi heistä oppii kotona rukoilemaan.

Kaikkein huolestuttavin kehitys on nähtävissä nuorten naisten kohdalla, jossa kaikki mittarit ovat alkaneet osoittaa alaspäin hämmästyttävän nopeasti. Alle 40-vuotiaista naisista yli puolet ei ole viime vuosina käynyt jumalanpalveluksissa ollenkaan. Itse asiassa tässä ikäluokassa miehet ovat hämmästyttävästi naisia hieman myönteisempiä kristillistä lastenkasvatusta kohtaan. Rukoileva ja lapsille iltarukouksen opettava äiti on siis lapselle paljon aiempaa harvinaisempi lahja. Yhdeksi merkittäväksi syyksi taitaa hahmottua uushenkisyys.

Lähetekeskustelu käy vilkkaana. Useimmat puheenvuoron käyttäjät ymmärtävät kauhistua tutkimustuloksia. Kyllä tämän kirjan sanoma ymmärretään. Kokonaan toinen asia on, mihin se johtaa. Todennäköisesti se johtaa strategioihin, kaavioihin ja komiteoihin. Toivoisin olevani väärässä ja kirjan tutkiminen johtaisi kysymään, mikä kirkko on ja mistä se saa voimansa.