Tämän kertaisesta lukukerrastamme on jäljellä enää yksi tunnustuskirja. En syytä ketään siitä, jos Augsburgin tunnustuksen puolustus jää joltakin lukematta. Se on sinänsä oikein hyvä teos, rauhallinen ja tasapainoisesti perusteleva. Sen ongelma on muulla: Kun Augsburgin tunnustus oli luettu keisarille, katoliset teologit kirjoittivat asiakirjan, jossa sen väitteet pyrittiin kumoamaan. Tähän Kumoamukseen (Confutatio) Melankton kirjoitti oman vastineensa. Lukija joutuu siis tätä tunnustuskirjaa lukiessaan tuntemaan paitsi Augsburgin tunnustuksen myös siihen laaditun vastakirjoituksen. Toki Augsburgin tunnustuksen puolustus on erinomainen Augsburgin tunnustuksen selittäjä. Siitä huolimatta moni käyttää sitä lähinnä hakuteoksena eikä välttämättä jaksa lukea sitä johdonmukaisesti läpi.

Augsburgin tunnustuksen puolustuksen ja siihen liittyvän suppean esipuheen voit lukea täältä

Isoisäni johdattelu on jatkoa Augsburgin tunnustuksen johdannolle ja alkaa siis hiukan kesken. Voit lukea sen täältä