Toinen ja Kolmas Johanneksen kirje

Toinen ja Kolmas Johanneksen kirje

Toinen ja Kolmas Johanneksen kirje

Usein kaikkein pienimmät Uuden testamentin kirjeet jäävät aivan turhaan vaille huomiota. Niissä on sanottu moni asia lyhyesti ja napakasti. Nyt tutkimme vuorotellen kahta Johanneksen kirjettä. 2. Joh ja 3. Joh ovat molemmat Raamatuissamme vain sivun mittaisia. Ne sisältävät silti opetukset, joita meidän on hyvä pohtia.


Molempien kirjeiden tarkka kirjoittamisajankohta on epävarma (n. v. 100). Kirjoittajaakaan emme varmasti tunne. Hän käyttää itsestään nimitystä  ”Vanhus”,– tämän veteraanin tunsivat kaikki kirjeen vastaanottajat eikä hänen tarvinnut itseään sen enempää esitellä.


Sekä 2. Joh että 3. Joh puhuvat seurakunnasta ja harhaopeista, molemmat vain aivan eri näkökulmasta.  Paikallisseurakuntaa kutsutaan ”valituksi rouvaksi”, jolla on ”sisaria” eli muita paikallisseurakuntia, ja molemmilla on lapsia eli seurakuntalaisia. Toinen kirje on kirjoitettu seurakunnalle, jonka asiat ovat kunnossa: Se saa ohjeen sulkea tiukkaan ovensa kierteleviltä harhaoppisilta. Kolmannessa kirjeessä taas tilanne on toinen: Seurakuntaa johtaa vallasta nauttiva Diotrefes, joka ei päästä oikein opettavia kiertäviä saarnamiehiä seurakuntaan. Silloin kirje osoitetaan tavalliselle seurakunnan jäsenelle, joka saa ohjeen ottaa kiertolaiset omaan kotiinsa. Diotrefesin uhkailuista ei tarvitse välittää, vaan Vanhus hoitelee hänet järjestykseen myöhemmin.