Johannes Kastaja

Johannes Kastaja


Vain harva kirkkokristitty ymmärtää, miten arvoituksellinen henkilö Jeesus Nasaretilainen on tämänhetkisten raamatunselittäjien valtaosalle. Ja jos Jeesus itse jää vain arvoitukselliseksi ja kiinnostavaksi varjoksi, mitä voi odottaa Johannes Kastajan kohdalla? Raamattuun luottavallekin tutkijalle jää suuri määrä avoimia kysymyksiä. Mutta silti ”suurin vaimoista syntyneistä”, kuten Jeesus Johannesta nimitti, ei häviä historian usvaan.


Johannes Kastaja mainitaan vain harvoissa lähteissä. Uuden testamentin lisäksi tärkeä on ainoastaan kreikaksi kirjoittaneen juutalaisen historioitsija Josefoksen lausunto hänestä. Sen mukaan Johannes oli kehottanut juutalaisia elämään hurskaasti, pelkäämään Jumalaa ja ottamaan kasteen. Kun ihmiset tulivat häntä kuulemaan, Herodes Antipas pelkäsi liikkeen johtavan kapinaan. Hän piti parempana toimia ennen kuin asiat karkaisivat käsistä, heitti Johanneksen Makhairoksen linnakkeen tyrmään ja antoi teloittaa hänet siellä. Tämän teon vuoksi Jumala rankaisi Herodesta sotilaallisella tappiolla (Antiquitates Judaicae 18,116-117).


Josefoskin kertoo siis evankelistojen tapaan Johanneksen saarnanneen parannusta juutalaisille ja kastaneen niitä, jotka tulivat häntä kuuntelemaan. Tarkemmin Josefos ei hänen saarnansa sisältöä kerro. Näin hänen kuvauksestaan puuttuvat kaikki viittaukset tulevaan tuomioon. Herodeksen hän näkee toimineen poliittisista syistä. Jeesuksesta Josefos on kertonut hyvin pian tämän katkelman jälkeen. Valitettavasti kristitty kopioitsija ei ole malttanut mieltään, vaan on mennyt lisäilemään tekstiin omiaan. Näin Josefoksen mielenkiintoinen todistus Jeesuksesta jää meiltä kuulematta. Yhdistikö hän Johanneksen ja Jeesuksen toisiinsa?


Vanha ja uusi liike


Johannes Kastajan liike oli olemassa ennen Jeesuksen astumista julkisuuteen, mutta myös Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen.


Kaikki neljä evankeliumia kertovat Johannes Kastajasta Jeesuksen julkisen toiminnan alussa. Niiden mukaan osa Jeesuksen lähimpiä opetuslapsista oli aluksi Johanneksen opetuslapsia. Kaikkien evankeliumien mukaan Johannes toimi ensin ja kokosi luokseen suuren määrän kuulijoita. Oli siis olemassa vanhempi ja uudempi liike. Jeesuksen julkinen toiminta alkoi Johannes Kastajan antamalta kasteelta. Joh 3:22-36 kertoo siitä, miten Johanneksen opetuslapset alkoivat siirtyä Jeesuksen luo, vanhasta liikkeestä uuteen.


Toinen, ehkä monelle yllättävä asia on, että Johanneksen opetuslasten joukko jäi elämään Jeesuksen jälkeen. Luukas kertoo Ap.t. 19:1-7 yhden tällaisen ryhmän tulleen kristityiksi ja saaneen nyt kristillisen kasteen. Näitä ryhmiä oli ilmeisesti liikkeellä enemmänkin eikä koko Kastajan liike koskaan kääntynyt Kristuksen puoleen.


Liike siis eli ennen ja jälkeen Jeesuksen julkisen toiminnan. Mutta millainen se oli ja mihin se tähtäsi?


Mistä tämä mies tuli?


Evankeliumien mukaan Johannes saarnasi erämaassa ja kokosi suuret kansanjoukot kuulemaan voimakasta saarnaansa. Sen ytimeen kuului Vanhan testamentin profeettojen saarna: Jumalan kansan on käännyttävä takaisin Herransa puoleen. Jumala oli tullut kansaansa lähelle ja jotakin uutta oli tapahtumassa. Kun ihmisjoukot halusivat palata Jumalan tielle, Johannes kastoi heidät Jordanissa. Mutta miksi ja kastoivatko jotkut muutkin?


Johanneksen tapaisia saarnaajia on ollut noihin aikoihin enemmänkin. Sen sijaan hänen kasteelleen ei löydy suoraa vertauskuvaa lähteistä, ei myöskään Qumranin kirjakääröistä. Juuri siksi häntä kai sanottiinkin ”Kastajaksi”, koska hän toisin kuin muut liitti saarnaansa kasteen.


Rohkea saarnaaja


Kaiken epäilyksen ulkopuolella on, että Kastajan kohtaloksi koitui hänen rohkea saarnansa. Sen takia Herodes heitti hänet tyrmään. Josefoksen mukaan syyt olivat poliittisia, evankelistat kertovat, että mies uskalsi nuhdella kruunupäätä, joka oli ottanut velipuolensa aviopuolison.


Kertomus Kastajan kuolemasta on eri tavoin karmiva. Herodeksen pidot tarjosivat Johannesta syvästi vihaavalle vaimolle mahdollisuuden iskeä eikä hän jättänyt sitä käyttämättä. Pidoissa tanssinut tytär oli ilmeisesti nimeltään Salome ja hänen tanssiesityksensä olisi normaalisti ollut kuninkaantyttärelle skandaali. Nyt juopunut seurue oli riemuissaan ja se koitui Johanneksen kohtaloksi. Luukkaan mukaan (Luuk. 8:3) Jeesusta seuranneen Johannan aviomies oli ”Herodeksen korkeita virkamiehiä”. Ehkä tieto kammottavista pidoista tuli Jeesuksen korviin tätä kautta ja aivan tuoreeltaan.


Johanneksen kaste ja kristillinen kaste


Johannes siis kastoi, mutta ei kastanut vielä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Yllä mainittu Apostolien tekojen kertomus osoittaa eron kahden kasteen välillä. Johanneksen kaste oli parannuksen kaste, ihmisen tunnusteko ja katumuksen osoitus. Jo siitä sanottiin, että se välitti syntien anteeksiantamuksen (Luuk. 3:3). Sen sijaan vasta kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, on se kaste, jolla meidät on kastettu. Se avaa syntiselle taivaan ja myös antaa Pyhän Hengen. Johanneksen kaste oli murrosajan välivaihe, jota ei esiinny nykyään. Reformoitujen suuntien kaste, jossa ei katsota tapahtuvan uutta syntymää, on enemmän sukua Johanneksen kasteelle kuin Jeesuksen asettamalle.


Edelläkulkija


Ydinkysymys Kastajan kohdalla on hänen suhteensa Jeesukseen. Nykyään monet tutkijat kiistävät, että Johannes olisi antanut todistuksen Jeesuksesta. Silloin hän ja hänen liikkeensä katoavat historian usvaan ja luotettavaa tietoa on todella vähän.


Kaikki evankeliumit kertovat Kastajan olleen nimenomaan Jeesuksen edellä kulkija, Vanhan testamentin lupaama tienraivaaja. Hänessä toteutuivat Malakian kirjan ennustukset (Mal 3). Hän oli Jesajan ennustama Huutavan ääni, joka kehotti tekemään tien valmiiksi Jumalan tulla kansansa keskuuteen.


Jeesus kysyi häneltä valtuuksia tentanneilta ylipapeilta, olko Johanneksen toiminta Jumalasta. Kun he taktikoivat eivätkä vastanneet, Jeesus ei halunnut jatkaa keskustelua. Ratkesihan juuri Johannes Kastajan luona se, kuka Jeesus oli ja on. Kun Jeesus siellä tunnusti itsensä syntiseksi ja otti Johannekselta kasteen, Jumala itse tunnusti hänet omaksi Pojakseen. Herra ei tunnustanut omia syntejään, vaan hän suostui syntiseksi meidän takiamme.


Tehtävä antaa Jumalan Pojalle kaste ja tuoda hänet kansan eteen teki Johannes Kastajasta ”suurimman vaimoista syntyneistä”