Monimuotoinen Palestiina

Nyky-Israelin kävijä hämmästelee pienen maan monimuotoisuutta. Kuolleen meren erämaa muuttuu lyhyellä matkalla vehreän Galilean kautta laskettelukeskuksen mahdollistavaksi lumihuippuiseksi vuoristoksi. Myös Jeesuksen ajan Palestiina oli maastoltaan ja elinympäristöltään rikas ja monimuotoinen. Vallanpitäjien vaihtuessa hallintoalueet ja virkamiesten nimikkeet vaihtuivat, mutta maasto ja paljolti ihmisetkin säilyivät ennallaan.

Vanhan testamentin aikana Juudan sukukunnalle annettu alue koostui vuoriseudusta ja erämaasta. Vuoriseudun maaperä on hedelmällistä punaista maata, joka soveltuu hyvin mm. viinin viljelyyn. Sademäärät ovat niukkoja, mutta lännen puolelta tulevat sateet kastelevat vuoriston länsipuolta nykyään n. 400-750 mm vuodessa. Sen sijaan vuoriston itäpuolella aukeava ja Jerusalemin porteille ulottuva autiomaa saattaa saada vuodessa vain 100 mm vettä. Jerusalem oli Jeesuksen aikoihin suuri kaupunki (ehkä 100 000 asukasta) - ja sitä ruokki pitkälti pappisylimystön omistama maatalous. Lisäksi Jerusalemin temppeli merkitsi jatkuvaa turistivirtaa ja suunnatonta uhrieläinten tarvetta. Pappisylimystön hallitsema vilkas uhrieläinten kauppa sai ilmeisesti useankin temppelistä hurskautta etsineen epäilemään oman papistonsa hurskautta. Herodes ei tehnyt valtavaa temppelialueen investointiaan vain uskonnollisista syistä: Se oli suuri satsaus tulevaisuuteen.

Galilean alue poikkeaa maastoltaan ratkaisevasti Juudean vuoriseudusta. Sen talouden kivijalkoja on ollut aikojen kuluessa kaksi.

Gennesaretin järvi mahdollisti suurimittaisen kalastuksen. V. 1985 löydettiin Jeesuksen ajalta peräisin oleva kalastusvene, joka oli 8,2 metriä pitkä ja 2,3 metriä leveä. Veneessä oli purje ja neljä airoa ilmeisesti kahdeksaa soutajaa varten. Veneessä oli tilaa yli kymmenelle miehelle. Josefoksen mukaan Magdalassa oli koolla 230 kalastusvenettä. Vaikka hän tapansa mukaan liioittelisikin, käy selväksi että kalastus elätti paitsi suuren määrän kalastajia myös rannalla toimivia kalojen säilöjiä ja kauppiaita. Hellenistisenä aikana kalastus oli usein hallitsijan monopoli ja varmaan myös Jeesuksen opetuslapset joutuivat vuokraamaan kalastusoikeudet vallanpitäjältä.

Galilean varallisuus ei kuitenkaan perustunut ainoastaan kalastukseen. Jordanin lähteet ja Juudan heimon alueita suotuisampi ilmasto mahdollisti jo tuolloin rikkaan maatalouden. Paikoin sadetta saadaan jopa 1000 mm vuodessa ja kuivimmillakin alueilla 400 mm. Jeesuksen aikoihin Galilea lihotti verottajiensa kukkaroa niin kuin ainakin vauras maatalousalue.

Galilea ja Jerusalemin seutu muodostavat maantieteellisesti omat selkeät kokonaisuutensa. Jännite kahden vahvan alueen välillä oli olemassa olevaa todellisuutta. Jeesuksen ajan Galilealla oli vahvasti maaseudun leima. Vaikka isommissa hallintokaupungeissa saatettiin tavoitella kreikkalaista elämänmuotoa, maaseutua leimasi konservatiivisuus ja pitäytyminen juutalaisiin perinteisiin. Jerusalemin temppelissä vahvasti esiintynyt Galilean profeetta sai epäilemättä runsaasti sympatiaa.