Miika

Seitsemänsataaluvulle ja Juudaan ajoittuu profeetta Miikan kirja, jota on kuitenkin vaikea asettaa tarkasti historialliseen syntytilanteeseen. 1:1 mukaan Juudan Moresetista (paikan tarkkaa sijaintia ei tunneta) kotoisin oleva Miika sai Herran sanan Jotamin (742-735), Ahasin (735-715) ja Hiskian (715-687) aikana. Miika on siis toiminut samoihin aikoihin Jesajan kanssa, jonka kirjaan on selviä kosketuskohtia (Jes. 2:2-4 ja Miika 4:1-3). Jeremia 26:18 lainaa jo sanatarkasti Miikaa (3:12) Kirjan pääosien katsotaan useimmiten olevan peräisin juuri tältä ajalta. Redaktion eri vaiheista käsitykset vaihtelevat suuresti.


Miikan toiminnan tarkempi ajoittaminen ei ole yksinkertaista. Jotamin aikaan ei näytä kirjassa viittaavan mikään. Sen sijaan kirjan sanoma sopii hyvin syyrialais-efraimilaisen sodan (733-732) ja sitä pian seuranneen Pohjoisvaltion tuhon (720) luomaan tilanteeseen. Näky koskettaa "Samariaa ja Jerusalemia" ja edellyttää siis Pohjoisvaltion olemassaolon. Toisaalta esim. 2:12-13 näyttää edellyttävän jo sen tuhoutuneen ja kansan joutuneen pakkosiirtolaisuuteen.


Miikan kirjalle tyypillistä on tuomion ja lupausten esiintyminen rinnakkain. Jumala itse laskeutuu taivaasta ja käy tuomiolle Israelia (1:5-7) ja Juudaa (1:8-16) vastaan. Tuomio kohdistuu epäjumalanpalvelukseen, yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen sekä pappien ja profeettojen kelvottomuuteen. Tämä toistuu jaksoissa 1:1-2:13, 3:1-4:8 ja 4:9-5:14, jotka muodostavat kukin oman kokonaisuutensa. Vastaavasti näissä jaksoissa toistuvat Jumalan lupaukset. Niiden ytimenä on että Jumala kokoaa kansansa (2:12-13), antaa Siioniin rauhan valtakunnan, joka saa pakanat lähtemään Jerusalemiin palvelemaan Jaakobin Jumalaa (4:1-8) ja antaa kansalleen Betlehemistä hallitsijan, jonka johdolla uudelleen koottu Jumalan kansa hallitsee ympäristönsä kansoja. Sama tuomion ja lupauksen rinnakkaisuus toistuu myös luvuissa 6-7, jotka katsotaan usein erilliseksi kokonaisuudeksi.


Kirjan lukijalle piirtyy välillä kuva tuhon partaalle joutuneesta Jumalan kansasta, välillä taas kuva sen kirkkaasta tulevaisuudesta. Uudesta testamentista käsin Miikan kirjan nämä molemmat puolet aukeavat koskettavalla tavalla. Betlehemistä nousi ennustuksen mukaan suuri kuningas, jonka juuret ovat ikiaikojen takana. Ennen kuin hänen valtakuntansa sai voiton, nähtiin syvän nöyryytyksen hetki, se jolloin "viholliset löivät kepillä poskelle Israelin hallitsijaa". Juuri sen nöyryytyksen kautta kuitenkin kaikkivaltias Jumala perusti valtakunnan, jota kunnioittaen kaikki kansat nousevat Herran vuorelle kumartamaan Israelin Jumalaa (luvut 4-5).