Hoosea
Kirjansa ensimmäisen jakeen mukaan Hoosea, Beerin poika toimi aikana, jolloin Juudan kuninkaina olivat Ussia (784-742), Jotam (742-735), Ahas (735-715) ja Hiskia (715-687) ja Israelin kuninkaana Jerobeam II (787-747). Kuninkaiden hallitusajat edellyttävät siis hyvinkin pitkää toiminta-aikaa varsin vaikeana ja keskeisenä kautena.
Assyrian kuninkaaksi tuli v. 745 sotaisa Tiglat-Pileser III, jonka johdolla vanha suurvalta pyrki ulottamaan valtansa Palestiinaan. Se onnistui hänen sekaantuessaan Juudan Ahasin pyynnöstä Juudan ja Israelin sekä Syyrian väliseen taisteluun (syyrialais-efraimilaiseen sotaan) v. 733-732. Sen tuloksena Israel joutui ankaraan Assyrian orjuuteen ja kun se ei kestänyt sitä kapinoimatta, hävitetyksi ja viedyksi pakkosiirtolaisuuteen v. 722-720.
Hoosean kirja liittyy Israelin tilanteeseen noina vaikeina vuosina ja se on kokonaan suunnattu Pohjoisvaltion asukkaille. Kirjan perusteella näyttäisi siltä, että ensimmäinen hyökkäys on tapahtunut. Lopullista katastrofia ei kirjasta voi suoraan lukea. Sen mukaan hänen toimintansa ajoittuisi noin välille 745-725.
Hoosean kirjassa hahmottuvat erikseen luvut 1-3, jotka kertovat profeetan avioliitosta ja vertaavat sitä Jumalan ja Israelin suhteeseen. Lukuja 4-14 on vaikea nähdä tarkoin suunnitelluksi kokonaisuudeksi. Se sisältää profetioita, jotka on liitetty vain löyhästi toisiinsa. Kirja on monin kohdin hyvin vaikeasti ymmärrettävä. Merkille on syytä panna monet viittaukset Israelin kansan varhaiseen historiaan (Jaakobin valinta 12:3-4; Israel erämaassa ja Egyptissä 2:16-17, 9:10; 11:1). Myös halu Israelin ja Juudan yhdistämisestä Daavidin suvun hallintaan on merkille pantavaa erityisesti Pohjoisvaltiossa (2:2; 3:4-5).
Vaikeasti avautuva Hoosean kirja elää rikkaasti ja runsaasti Uudessa testamentissa, erityisesti Ilmestyskirjassa. Tunnetuin yksittäinen kohta, johon kristityt ovat vedonneet, on kuitenkin jae 6:3: "Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä".