Sananlaskut
Sananlaskujen kirja yllättää Raamatun lukijan kahdella tavalla, tuttuudellaan ja tuoreudellaan. Monien lauseiden kohdalla lukija hämmästyy: Onko tämäkin todella alkuaan Raamatussa! Toisten, oudompien kohdalla kohdalla suu vetäytyy hymyyn: Tuota en ole tullut ajatelleeksi!
Vanhan testamentin kirjojen joukossa on useita, joita tavataan luokitella viisauskirjallisuudeksi. Näitä ovat Jobin kirja, useat psalmit, Saarnaaja ja totta kai Sananlaskujen kirja. Tämä perinne liitetään usein niihin piireihin, jotka vastasivat pyhien kirjojen kopioimisesta ja säilyttämisestä. Tästä joukosta kasvoi Israelin viisaiden perinne, jossa koottiin elämänviisautta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. On luontevaa ajatella, että kirjanoppineet ja viisaat nousivat kirjurien joukosta. Vanhan testamentin jälkeen tämän perinteen hedelmiä ovat muutamat apokryfikirjat, ennen muuta Salomon viisaus ja Siirakin kirja. Sama perinne sykkii myös Uuden testamentin puolella, ennen muuta Johanneksen evankeliumin taustalla.
Sananlaskut on kirjakokoelma, jossa on useita selkeästi hahmottuvia vaikka hankalasti nimettäviä osia. Ne ovat seuraavat:
1-9 Salomon sanoja
10-22:16 Salomon sanoja
22:17-24:22 Viisaiden sanoja
23:23-34 Viisaiden sanoja
25-29 Salomon sanoja
30 Agurin sanoja
31 Lemuelin sanoja
Vilkaisu yllä olevaan jaotteluun osoittaa kokoelman isoiksi jaksoiksi Salomon nimiin laitetut jaksot 1-9 ja 10-22, jotka käsittävät jo yli kaksi kolmasosaa kokoelmasta ja viimeisen, luvut 25-29 käsittävän jakson kanssa selvästi enemmänkin. Viisauden perikuvana juuri Salomo oli se, johon israelilainen viisauskirjallisuus liittyi. Kaikkien osakokoelmien ajoittaminen on hyvin haastava tehtävä ja tutkijoiden käsitykset ovat vaihdelleet. Yhteys egyptiläiseen viisauteen (ks. alla) viittaa ainakin joidenkin osien korkeaan ikään, kuningasaikaan asti. Valtaosaltaan kyse on kuitenkin ajattomasta viisaudesta, joka ei muutu vuosisatojen kuluessa.
Vanha israelilainen viisaus liittyy läheisesti muuhun itämaiseen viisauteen. On hyvä ymmärtää tämän viisauden luonne. Kyse ei ole pelkästä tiedosta eikä varsinkaan vain älykkyydestä, eikä tätä viisautta myöskään eroteta suhteesta Jumalaan. Todellinen viisaus ohjaa oikeaan, ehjään elämään, sopuun ihmisten ja Jumalan kanssa. Sananlaskujen opetus ei ole teoreettista spekulaatiota, vaan elämänviisautta: Miten elän oikein ja viisaasti? Ehkä on oikein tiivistää ero tällaisen viisauden ja älykkyyden välillä käyttäen modernia sananlaskua: Älykkäät ihmiset selviävät tilanteista, joihin viisaat eivät koskaan joudu. Sananlaskut ohjaa viisauteen, ei älykkyyteen.
Sananlaskujen viisaus on luonteeltaan universaalia eivätkä näiden viisaiden sanojen kokoajat kammonneet sitä silloinkaan, kun he kohtasivat sen muiden kansojen parissa. Erityisesti jaksossa 22:17-24:22 on sanatarkkoja lainauksia egyptiläisestä Amenemopetin kirjasta, joka on kirjoitettu n. 1000 e.Kr. Egyptiläisten ajatuksia ei kopioida sellaisenaan, vaan niitä muokataan ja täydennetään Israelin Jumala-uskosta käsin.
Vanhan testamentin lukijan onkin opeteltava erottamaan toisistaan kopioiminen ja refleksio. Muiden kansojen ja uskontojen käsitysten suora kopioiminen tekee omasta uskonnosta tilkkutäkin. Sen sijaan refleksiossa muiden kansojen käsityksiä pohditaan omasta uskonnosta käsin. Elämänviisauden kohdalla tätä on usein helppo soveltaa: Juutalaisen oppineen Filonin sanoin muotoiltuna Jumala on luonut maailman ja antanut sanansa. Siksi laki sopii maailmaan ja maailma lakiin. Kun Jumala on esimerkiksi luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja tehnyt mahdolliseksi perheen perustamisen ja lasten saamisen, vanhempien ja lapsen suhteessa on kaikesta inhimillisestä heikkoudesta huolimatta tallella jotakin yleismaailmallista ja samalla erittäin hyvin uskoon sopivaa. Sen voi tavoittaa elämänviisaus niin Israelissa kuin Egyptissäkin. Tänä päivänäkään ei tarvitse olla kristitty ymmärtääkseen oikeaksi Sananlaskujen viisauden, että on väärin varastaa tai tehdä aviorikos toisen puolison kanssa.
Yksittäisten hämmästyttävän osuvien sananlaskujen lisäksi kirjasta hahmottuvat luvut 1-9. Niissä puhuu paitsi viisauden opettaja myös Jumalan personifioitu Viisaus, joka kutsuu ihmisiä luokseen. Juuri tällä jaksolla ja nimenomaan luvuilla 8 ja 9 on suorat yhteydet Johanneksen evankeliumin alkuun: Jeesus on Jumalan ihmiseksi syntynyt Viisaus, sana, jonka kautta koko maailma on saanut syntynsä. Näin Sananlaskujen kirjan lakastumaton elämänviisaus liittyy myös suoraan kristilliseen uskoon: Kristus on ollut olemassa ennen tätä maailmaa Isän yhteydessä ja hänen kauttaan on luotu kaikki näkyvä ja näkymätön.