Luther ja rukous - parturimestarille osoitettu pikkukirjanen

(Laajempi esitys aiheesta täällä)


Luther opasti rukoilemaan tavalla, joka on suomalaisille kristityille vain osittain tuttu eikä välttämättä tuttuakaan osuutta ei ole aina osattu ottaa huomioon.  Periaatteessa tutuin osa tätä rukousperinnettä on Vähän Katekismuksen opettamat rukoukset, siis aamurukous, iltarukous, ruokarukous sekä jatkuvassa käytössä olevan Isä meidän-rukouksen selitys.  Näihin rukouksiin liittyy myös muut Vähän Katekismuksen osat, nimenomaan kymmenen käskyn jatkuva kertaaminen.


    Uskonpuhdistaja kirjoitti kuitenkin myös opaskirjan rukousta varten. Hänen ystävänsä, parturimestari Peter Belbirer, pyysi ohjetta ja Luther kirjoitti v. 1535 kirjan, joka on suomennettu nimellä Kuinka rukoilla, ystäväni. Tämä nyt luettava kirjanen on suppea ja erittäin mielenkiintoinen, osittain myös yllättävä. Parturimestari otti opettajansa neuvot varmasti vakavasti, mutta ei ilmeisesti muistanut niitä kovin hyvin ainakaan puukottaessaan sukulaistaan.


    Uskonpuhdistuksen opettaman rukoustradition taustalle on hahmotettava perinteinen lännen katolisen kirkon rukouskäytäntö ja siihen kohdistettu kritiikki. Luther arvostelee tässä kirjassaan niin kuin muuallakin rukousta, joka perustuu jatkuvaan toistamiseen ja hokemiseen. Hänelle ei katolinen ruusukkorukous ollut siksi esikuvallista. Varsin kriittisesti hän suhtautuu myös luostareissa käytettyihin hetkirukouksiin, joissa luettiin paljon psalmeja. On kuitenkin otettava huomioon, että kriittisistä sanoista huolimatta juuri nämä hetkirukoukset olivat opettaneet Lutherille niin kuin muillekin ulkoa lähes koko psalmien kirjan ja opettaneet hänen sydämensä liittymään Raamatun rukoilijoiden sanoihin. Kritiikin kärki on ymmärrettävä: Jos ihminen lukee rukouksia niin, että hänen ajatuksensa ovat muualla, rukous on juuri sitä tyhjää hokemista, josta Jeesus varoitti.


Pikku kirjasessaan Luther neuvoo parturimestaria tavalla, joka on varsin kunnioitettava. Hän kehottaa rukoilemaan ajatuksella: Sydän lämmitetään ja valmistellaan ensin lukemalla kymmenen käskyä, uskontunnustus ja hyviä raamatunkohtia. Luther kertoo, miten hän käy ensin läpi koko Isä meidän –rukouksen kohta kohdalta, tutkien, mietiskellen ja kiittäen. Tämän jälkeen hän siirtyy käskyihin ja antaa koskettavan opetuksen


Pidän kutakin käskyä ensinnäkin opetuksena – mitä käsky itseasiassa onkin - ja mietiskelen, mitä Jumala, meidän Herramme siinä minulta niin vakavasti vaatii. Toiseksi kiitän käskyn perusteella. Kolmanneksi ripittäydyn ja neljänneksi rukoilen. Tämän teen seuraavin tai samantapaisin ajatuksin ja sanoin …


Luther antaa parturimestarille hyvän esimerkin siitä, miten hän käsittelee kuudetta käskyä. Tämä teksti kannattaa lainata laajasti:


Kuudes käsky: "Älä tee aviorikosta". Tässä opin taas kerran, mitä Jumala minusta ajattelee ja mitä hän minusta haluaa. Minun on nimittäin elettävä siveästi, säädyllisesti ja kohtuullisesti ajatuksin, sanoin ja teoin ja jätettävä häpäisemättä jokaisen vaimo, tytär ja palvelijatar. Minun on pikemminkin autettava pelastamaan, suojelemaan ja tekemään kaiken, mikä palvelee heidän kunniansa ja kunniallisuutensa säilyttämistä. Minun pitää myös auttaa tukkimaan röyhkeät suut, jotka riistävät tai varastavat heiltä heidän kunniansa. Tähän kaikkeen olen näet velvollinen ja Jumala tahtoo minulta, että minun ei pidä vain jättää häpäisemättä lähimmäiseni vaimoa ja hänen omiaan vaan minulla on myös velvollisuus auttaa häntä säilyttämään ja varjelemaan hänen kunniansa ja kunniallisuutensa. Tahdonhan minäkin, että lähimmäiseni täytyy toimia minua kohtaan samalla tavalla ja soveltaa tätä käskyä minua ja omiani kohtaan. 


   Toiseksi kiitän uskollista, rakasta Isää siitä hänen armostaan ja hyvästä teostaan, että hän tällä käskyllä ottaa suojaansa ja turvaansa mieheni, poikani, renkini, vaimoni, tyttäreni, palvelijattareni ja kieltää niin vakavasti ja kovasti heidän häpäisemisensä. Hän antaa nimittäin minulle varman suojan, pitää myös huolen, että käskyä noudatetaan, eikä jätä rankaisematta - vaikka joutuisi tekemään sen itse - jos joku rikkoo ja murtaa tämän käskyn ja suojan. Kukaan ei pääse Häneltä karkuun. Hänen täytyy joko maksaa rikkomuksensa täällä tai tyynnyttää lopulta tuo himo helvetin tulessa. Jumala tahtoo nimittäin siveyttä eikä siedä aviorikosta, minkä huomaamme päivittäin kaikista katumattomista, jumalattomista ihmisistä: Lopulta Jumalan viha tavoittaa heidät ja tuhoaa häpeällisesti. Muuten ei olisi mahdollista säilyttää vaimoa, lasta tai palkollista hetkeäkään kurissa ja kunniassa tuon siivottoman Perkeleen edessä. Seuraisi pelkkää hillitöntä sukupuolista hurjastelua ja eläimellistä menoa, kuten käykin siellä, missä Jumala vihassaan vetää kätensä pois ja päästää kaiken valloilleen. 


   Kolmanneksi ripittäydyn ja tunnustan oman ja koko maailman synnin: Olen tehnyt koko elinaikani syntiä tätä käskyä vastaan ajatuksin, sanoin ja teoin. En ole ollut vain kiittämätön tästä kauniista opista ja lahjasta vaan olen myös napissut Jumalaa vastaan, kun hän on käskenyt tällaisen kurin ja siveyden eikä ole jättänyt kaikenlaista siveettömyyttä ja konnuutta vapaaksi ja rankaisematta. Olen halveksinut aviosäätyä, pilkannut sitä ja pitänyt sitä kirottuna. Tähän käskyyn liittyvät synnit ovat muihin verrattuna raskaimpia ja tunnistettavimpia, eikä niitä voi peitellä tai kaunistella. Tästä olen pahoillani, pyydän armoa ja anteeksiantamusta. 


   Neljänneksi pyydän itseni ja koko maailman puolesta, että Jumala tahtoisi antaa meille armon pitää tämä hänen käskynsä ilomielin ja rakkaudella, ettemme vain itse elä siveästi vaan autamme ja neuvomme siihen muitakin. 


Pikku kirjanen on erittäin mielenkiintoinen ja antoisa johdatus Lutherin neuvomaan rukouselämään. Voisiko tässä olla meille yksi polku kirkolliseen uudistukseen ja ennen kaikkea oman sydämemme uudistukseen?



Luther ja rukous - parturimestarille osoitettu pikkukirjanen