Kirje Diognetokselle (Johdanto, Heikki Koskenniemi)

Kirje Diognetokselle (Johdanto, Heikki Koskenniemi)


Johdanto tekstiin teoksesta Apostoliset isät, suom. Heikki Koskenniemi (Suomalaisen teologisen kirjallisseuran julkaisuja 168; Jyväskylä 1989 [1975])


Kleemensin nimissä on Korinttolaiskirjeen lisäksi säilynyt muitakin erilaisia kirjallisia tuotteita, jotka eivät missään tapauksessa kuitenkaan ole saman kirjoittajan kynästä, vaikka jo vanhan kirkon aikana niin luultiin. Niin sanottu 2. Kleemensin kirje on selvästi Kleemensin ajan jälkeen kirjoitettu ja sen tyyli on aivan erilainen kuin Rooman piispan. Se ei liioin ole kirje, vaan saarna. Yhtä kaikki se on sangen mielenkiintoinen teksti. Se on nimittäin todennäköisesti vanhin meille säilynyt näyte kristillisestä saamasta, jos emme ota lukuun UT:n kirjoihin sisältyviä otteita ja selostuksia saarnoista.


Siitä, missä tekstimme on kirjoitettu, on erilaisia käsityksiä. Erinäiset kosketuskohdat näyttävät liittävän sitä Hermaan Paimeneen. Tältä pohjalta voitaisiin ajatella sen saaneen syntynsä Roomassa, ja näin olisi myös helpommin ymmärrettävissä, että se on joutunut Kleemensin nimiin. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole. Ajoittaa se voidaan likimääräisesti toisen vuosisadan puoliväliin tai hieman sitä varhaisemmaksi.


Saarnan sisältö on pääpiirteissään seuraava. Aluksi ylistetään Kristusta ja hänen hyviä tekojaan, kun hän on pelastanut ja kutsunut pakanatkin (1-2). Tästä kiitokseksi meidän on häntä ylistettävä ja tunnustettava hänen nimeänsä sekä sanoin että teoin (3-4). Maailman edessä on osoitettava tunnustajan rohkeutta (5). Tämä maailma ja tuleva ovat toistensa vihollisia: meidän on vaellettava puhtaasti (6). Olemme kutsutut kilpailuun (7). Kasteessa saatu puhtaus on säilytettävä (8). Puhtauteen velvoittaa myös ruumiin ylösnousemus; varoitus tätä totuutta horjuttavista harhaopeista (9-10). Jumalan valtakuntaa koskevien lupausten täyttymistä on odotettava; sitä koskevia merkkejä (11-12). Kehotus kääntymykseen (3). Opetusta kirkosta ja sen merkityksestä elämän vaellukselle (14). Kehotuksia kääntymykseen niin kauan kuin aikaa on ja kestävyyteen (15-20).

Kirje Diognetokselle (Johdanto, Heikki Koskenniemi)