Ohjelmia itseopiskelua varten // Erkki Koskenniemi, pastori // erkki.koskenniemi@gmail.com
Vanha testamentti: Punainen reitti
Millainen reitti on edessä?
Vanhan testamentin lukuohjelman toinen ja keskivaikea reitti on tarkoitettu syventäväksi vaiheeksi ihmiselle, joka on valmis lukemaan Raamattua noin kolme lukua päivässä. Portaat eivät ole kovin jyrkät, mutta ne on rakennettu aika pitkiksi. Tähän lukuohjelmaan varataan reilusti aikaa.
Punaisella reitillä syvennytään Israelin historiaan ja pyritään laittamaan paikoilleen Raamatun kirja toisensa jälkeen, vaikka vieläkään ei lueta läpi koko Vanhaa testamenttia. Kirjojen ohessa – ja tämä on ero Siniseen reittiin – luetaan tiettyjä raamattuluentoja, jotka avaavat tietä Vanhan testamentin maailmaan.
Punainen reitti alkaa Vanhan testamentin alusta ja etenee ensin Jesajan aikaan, noin vuoteen 700 asti asettaen profeettakirjan toisensa jälkeen historiallisesti oikealle paikalleen. Tämän jälkeen siirrytään lukemaan runollisia tekstejä alkaen Jobista ja jatkaen Psalmeihin, Sananlaskuihin ja Saarnaajaan. Sen jälkeen siirrytään taas sitomaan toisiinsa historiaa ja profeettakirjoja. Palaamme siis 600-luvulle, luemme tähän ja seuraaviin vuosisatoihin liittyvät historialliset kirjat ja profeettakirjat, kuten Jeremia, Hesekiel, ja edetään Malakiaan ja Danieliin asti.
Johdattelutekstit saattavat kerrata Sinisen reitin tekstejä, mutta nyt oheismateriaali on selvästi runsaampaa.
Toivotan siunattua matkaa!
1. Moos. 1-11 Jumala puhuu koko maailmalle
Nämä luvut näyttävät koostuvan yksittäisistä, melkein lapsellisista kertomuksista. Totuus on toinen. Nämä luvut kertovat ensinnäkin yhdestä pelastushistorian vaiheesta: Jumala loi ihmisen ja puhutteli koko ihmiskuntaa. Syntiinlankeemuksen ja vedenpaisumuksen jälkeen tämä linja katkesi ja Jumala alkoi puhua vain omalle valitulle kansalleen. Abrahamista alkaa toinen aika.
Kiinnitä lisäksi huomiosi, miten kertomukset etenevät. Syntiinlankeemuksen jälkeen ensimmäinen synti on synneistä kauhein – veli tappaa veljen. Sen jälkeen synti vain lisääntyy, kunnes tullaan vedenpaisumukseen. Mutta ei edes vedenpaisumus hävitä syntiä, joka on sitkeä kuin rikkaruoho: Kun ihmiskunta kokoaa voimansa, se alkaa haastaa Jumalaa. Jumala sekoittaa kielet ja hajottaa kansat.
Yksi ulottuvuus on katsoa, miten Raamatun ensimmäiset luvut saavat vastakappaleensa Uuden testamentin puolella. Raamattu alkaa luomisella ja päättyy uuteen luomiseen. Vanha testamentti puhuu kieltensekoituksesta, mutta Uusi testamentti kertoo ensimmäisestä helluntaista, jolloin kaikkien kielien puhujat kuulevat ja ymmärtävät evankeliumin. Vanha testamentti puhuu ensimmäisestä Adamista, joka lankesi syntiin ja toi maailmaan kuoleman ja kadotuksen. Uusi testamentti kertoo toisesta Adamista, Kristuksesta, joka toi maailmaan elämän ja autuuden.
Tehtäviä:
-
Syvenny luomiskertomuksen merkitykseen ja pohdi jännitettä nykytieteen ja Raamatun tekstin välillä
-
Yksi Jumala ja luomakunta – ero itämaiseen filosofiaan ja uskonnollisuuteen
1. Moos. 11-25 Suuri muutos: Jumala alkaa puhua vain yhdelle kansalle
Seuraava Vanhan testamentin lukuläksy tuo meidät yhteen koko Raamatun kaikkein radikaalimpaan muutokseen. Luvut 1-10 ovat kertoneet, miten Jumala loi koko maailman ja puhutteli koko ihmiskuntaa. Luvusta 11 alkaen kerrotaan, miten hän loi itselleen Abrahamista kansan ja alkoi ilmoittaa itsensä sen keskellä. Abrahamista syntyi vaikeiden vaiheiden jälkeen ensin perhe, sitten suku, sitten heimo ja sitten kansa. Juuri tämän kansan parissa astuivat esille Mooses, kuninkaat ja profeetat. Täällä valmistettiin tie Kristukselle.
Abraham-kertomuksista järkyttävin on luvun 22 kertomus Iisakin uhraamisesta. Tämä uhri keskeytettiin eikä Abrahamin tarvinnut uhrata ainoaa poikaansa. Sen sijaan Room. 8:32 kertoo Jumalasta, joka ei säästänyt syntisten ihmisten takia edes ainoaa poikaansa, koska rakasti ja rakastaa.
Lue kertomukset Abrahamista, Jumalan rakkaasta tyhjätaskusta. Hänellä ei ollut yhtään mitään – paitsi Jumalan lupaus ja sen mukana kaikki.
Tehtäviä:
-
Lue lisää Abrahamista ja siitä miten meidän uskostamme tuli ilmoituskonto
1. Moos. 26-36 Jaakobin matkaan
Seuraava lukuläksymme kattaa kertomukset, joissa pääroolissa on enimmäkseen Jaakob, eli luvut 1. Moos. 26-36.
Tarvitsemasi lukuvihjeet ovat niukat. Katso, miten Jumalan Abrahamille antama lupaus seuraa Jaakobia, joka on kaikkea muuta kuin ihanteellinen ihminen. Hän huijaa veljeänsä ja vanhaa isäänsä ja joutuu myös kohtaamaan oman menneisyytensä valmistautuessaan kohtaamaan vuosien jälkeen hurjan ja nyt suurta rosvojoukkoa johtavan veljensä. Jaakobinpaini on siitä lähtien kuulunut Jumalan kansan sananvarastoon.
Kaikista heikkouksistaan huolimatta Jaakob on äärimmäisen tärkeä ihminen Jumalan kansan historiassa. Abraham sai Jumalan lupaukset ja siunaus kulki heikkoa lankaa pitkin Iisakin persoonassa. Jaakobin 12 poikaa merkitsivät, että perheestä oli kasvanut suku ja heimo ja pian kansa. Juuri sen keskellä toimi Jumala, joka ei lupauksiaan unohda.
Tehtävä:
-
Nyt olisi hyödyllistä avata sivusto, joka on jatkossa perustyökalumme. Avaa Vanhan testamentin aikajana täältä. Naksauta aikajanan vihreältä päälinjalta kohdasta ”Heprealaiset ennen paluuta”. Ykköskohta on vain yhden tietokoneruudun mittainen, mutta voi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa.
1. Moos. 37-50 Joosef ja Jumalan johdatus
Jatkamme Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuun, eli luvut 1. Moos. 37-50. Tämän jakson ydinopetus on selkeä – Jumala johdattaa omiaan, vaikka salattuja polkuja. Julmasti orjuuteen myyty Joosef ei voinut nähdä Jumalan salattua johdatusta. Tuli aika, jolloin hän sen ymmärsi. Juuri näin Jumala kasvatti Abrahamin suvun heimosta kansaksi.
Tehtävä:
-
Jumala on armossaan salannut meiltä tulevaisuuden. Silti jotakin on varmaa: Jumala pysyy sanassaan ja myös johdattaa omiaan. Lue esitys Jumalan johdatuksesta
2. Moos. 1-12 Egyptin orjuudessa
Avaamme Toisen Mooseksen kirjan. Tästä kirjasta luemme sen alkupuolen emmekä tällä kertaa ota kuin maistiaisia niistä Mooseksen lain säädöksistä, jotka eivät kuulu enää meille.
Aloitamme siitä, miten Israel eli orjuudessa ja miten Jumala pakotti faraon päästämään sen vapauteen. Luvun 1-12 kuuluvat monin tavoin myös Uuden testamentin aivan keskukseen.
Tehtävä:
-
Syvenny siihen, miten Uusi testamentti tulkitsee Vanhan testamentin kertomukset esikuvallisesti
2. Moos. 13-22
Seuraava lukuläksy vie Israelin kansan vapauteen, erämaahan ja Siinaille, jossa se sai Jumalan lain. Luemme tällä kertaa vain lukuun 22 asti, eli luemme vain muutamia lakeja. Lukujakso on siis luvut 13-22.
Egyptistä vapautuminen oli Jumalan suuri pelastusteko, jota Israelissa muistettiin vuosisadasta toiseen ja nimenomaan pääsiäisenä. Kristityille se on tärkeä esikuva: Jumala on vapauttanut myös meidät, ei vain Egyptistä ja Mooseksen välityksellä, vaan synnistä ja kuolemasta Kristuksen avulla.
Mooseksen laki annettiin Israelille, mutta sellaisenaan sitä ei ole annettu meille, jotka emme ole juutalaisia. Sitä varten voimme vaikkapa syödä sianlihaa, meidän ei tarvitse viettää lain määräämiä juhlia emmekä me tuo Jumalalle eläinuhreja. Sen sijaan moraalinen laki, jonka ydin on rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä, on annettu myös meille, jotka olemme pakanakristittyjä.
Tehtävä:
Tämän jakson jälkeen jätämme luku luvulta etenevän lukemisen, koska sivuutamme nyt meille kuulumattomia säädöksiä. Poimimme kuitenkin Mooseksen kirjoista joitakin kohtia ennen kuin matkamme jatkuu
2. Moos. 24, 32-34, 4. Moos. 11-14; 16; 20; 22-25; 5. Moos. 5-6; 34 - Muutamia tärkeitä kohtia Mooseksen kirjoista
Neljä viimeistä Mooseksen kirjaa sisältävät paljon säädöksiä, joita ei ole annettu pakanakristityille. Monet näistä säädöksistä antavat paljon nimenomaan Uudesta testamentista katsottuna. Tällä kertaa sivuutamme tämän osuuden melkein täysin. Poimimme kuitenkin esille jotakin, etupäässä kerronnallisia jaksoja. Luettavaksi tulevat siis nämä:
2. Moos. 24 Liitto Jumalan kanssa
2. Moos 32-34 Kertomus kultaisesta vasikasta
3. Moos. 16 Suuri sovituspäivä
4. Moos. 11-14 Israel kyllästyi mannaan
4. Moos. 16 Korahin kapina
4. Moos. 20 Vettä kalliosta
4. Moos. 21 Israel kyllästyy mannaan ja kapinoi. Myrkkykäärmeet ja kuolemasta parantava pronssikäärme
4. Moos. 22-25 Bileamin siunaus ja Israelin synti
5. Moos. 5-6 Kymmenen käskyä uudelleen
5. Moos. 34 Mooseksen kuolema
Tehtäviä:
-
Ellet vielä opiskellut UT:n esikuviin perustuvaa eli typologista raamatunselitystä, tee se nyt
-
Lue: Kyllästytkö mannaan?
Joosuan kirja 1-11
Mooseksen kirjojen jälkeen mennään Joosuan kirjaan. Joosua oli Mooseksen seuraaja ja hänen tehtäväkseen jäi viedä Israel luvattuun maahan.
Emme lue Joosuan kirjaa kokonaan, vaan ainoastaan luvut 1-11. Ne sisältävät mm. kuuluisat kertomukset Jordanin ylittämisestä ja Jerikon valloittamisesta.
Tehtäviä:
-
Avaa Vanhan testamentin aikajana Lue vihreältä janalta jakso ”Maan valtaus”.
Tuomarien kirja 1-16
Joosuan kirja kertoo siitä, miten israelilaiset ottivat haltuunsa Kanaanin maan. Tuomarien kirja kertoo elämästä maan valloittamisen ja kuninkuuden alkamisen välillä. Tuomarien aika ei ollut mitenkään ihanteellista aikaa: Hajanaisen heimoliiton keskellä tapahtui yhtä ja toista väärää, ja erityisesti kirjan loppua kohti käy selväksi, että tilanne suorastaan huusi muutosta – sen toi sitten kuninkuuden aika.
Nyt luemme kirjasta vain luvut 1-16. Huomaamme, miten tuomarit olivat hyvin erilaisia, Gideonista huikentelevaiseen tappelijaan Simsoniin.
Tehtävä:
-
Naksauta aikajanalta kohtaa ”Maan valtaus ja tuomarien aika” – ja kertaa mitä sanotaan tuomarien ajasta
Lue johdanto Tuomarien kirjaan aikajanalta ja /tai täältä.
Ruutin kirja
Nyt herkuttelemme Ruutin kirjalla. Aikajanalta löydät pienen johdattelun tähän kirjaan, joka sijoittuu Tuomarien aikaan. Se on kaikista Raamatun kirjoista ehkä viehättävin ja romanttisinkin – aivan upea kirja ja se kannattaa lukea kerralla. Syvän surun ja toivottomuuden keskellä Jumala on lähellä omiaan ja niin muodostuu avioliitto, josta myöhemmin suuri Daavid johti oman syntyperänsä.
Tehtäviä:
-
Ruutin kirjan erityinen piirre on vanha heprealainen käytäntö ”lunastaa” maatiloja ja myös ihmisiä. Tämä asia tulee hyvin keskeiseksi Uudesta testamentista käsin: Lue esitys lunastuksesta.
1 Sam. 1-12
Ruutin kirjan jälkeen siirrymme Ensimmäiseen Samuelin kirjaan ja katsomme, miten Tuomarien aika murtuu ja siirrytään kuningasten aikaan. Samuel voidaan vielä laskea Tuomarien ajan hahmoksi, mutta hänen jälkeensä valitaan kuninkaaksi Saul. Tämän kaiken luemme jaksosta 1. Sam. 1-12.
Tehtävä:
-
Kuninkuuden tuominen Israeliin ei sujunut vaikeuksitta. Kertaa aikajanalta kohta ”Varhainen kuningaskunta”.
-
Tämän lisäksi lue asiakirja Vaikea ja välttämätön kuninkuus.
-
Lisätehtävä: Lue aikajanalta johdanto Ensimmäiseen ja toiseen Samuelin kirjaan
1. Sam. 13-31 Saulin kuninkuus ja tuho
Saul oli Israelin ensimmäinen kuningas ja seuraava lukuläksy kertoo hänen nousustaan ja tuhostaan. Saul on yksi niistä Raamatun traagisista hahmoista, joiden kohdalla lukija joutuu jakamaan sympatiansa. Hän teki väärin ja syntiä, mutta hän yritti kaikkensa oman kansansa hyväksi. Hän joutui sivuraiteille ja Herraa palvelevat käänsivät hänelle selkänsä. Samuel voiteli jo hänen elinaikanaan kuninkaaksi Daavidin.
2. Sam. 1-10 Kuningas Daavid ja hänen valtakuntansa
Toisen Samuelin kirjan alku kertoo, miten Saulin kuoleman jälkeen Daavidista tuli ensin Juudan ja sitten kaikkien Israelin heimojen kuningas. Tämä jako vahvan Juudan ja muiden heimojen välillä kannattaa panna merkille jo nyt.
Daavid on Israelin historiassa kaikkine puutteineen ihannekuningas. Hänestä on syytä muistaa ennen muuta kolme asiaa:
1) Daavid alisti monta pikkuvaltiota ja saattoi Israelin laajuuteen, jota voidaan kutsua suurvallaksi. Ympäristön suurvallat Egypti ja Kaksoisvirran valtiot olivat tuohon aikaan heikkouden tilassa, joka helpotti Israelin asemaa.
2) Daavid teki Juudan ja Israelin heimojen rajan lähellä olevasta Jerusalemista pääkaupunkinsa. Kun sinne tuotiin liitonarkku, Jerusalem on siitä lähtien ollut myös pyhä kaupunki.
3) Kaikkein suurin asia Daavidin kohdalla on profeetta Naatanin hänelle välittämä lupaus (2. Sam. 7). Daavid halusi rakentaa Jumalalle huoneen eli temppelin. Profetian mukaan hän ei rakenna huonetta Jumalalle, vaan Jumala rakentaa hänelle huoneen eli kuningassuvun. Jumala lupaa Daavidille ikuisen kuningassuvun.
Kolmannen kohdan lupaus on yksi koko Vanhan testamentin tärkeimmistä kohdista. Siihen tarttuivat profeetat ja odottivat, että Jumala muistaa Daavidille antamansa lupaukset. Viimeinen Daavidin suvun kuningas menetti valtansa v. 586 e.Kr. Sen jälkeen odotettiin pitkään – vasta Uusi testamentti kertoo siitä, miten Daavidin poika, Voideltu kuningas, Kristus, astuu esille.
Nyt luemme jakson 2. Sam. 1-10.
Tehtävä:
-
Lue asiakirja Valtava lupaus, joka kertoo Naatanin profetiasta ja sen valtavasta merkityksestä sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa
2 Sam. 11-24 Daavidin synti, katumus ja Jumalan armo
Viime jaksossa luimme Daavidin noususta huipulle. Seuraavissa luvuissa törmäämme hänen heikkouksiinsa ja synteihinsä. ja mitä niistä seurasi. Luvut 2 Sam. 11-24 kertovat synnistä, mutta myös katumuksesta ja Jumalan armosta. Kertomus oman pojan Absalomin kapinasta on koskettava ja myös erittäin opettava.
1. Kun. 1-11 Daavidin jälkeen Salomo
Seuraava jakso tuo eteemme Daavidin kuoleman ja Salomon valtaannousun ja hallituksen kaikkine ongelmineen.
Daavidin kuoleman jälkeen oli itsestäänselvyys, että valtaistuimelle astuu hänen poikansa. Sen sijaan väännettiin kunnolla kättä siitä, kuka vallan saa. Vanhan kuninkaan nyökkäys riitti ja vallan sai Salomo.
Raamatun piirtämä kuva Salomosta on monisäikeinen. Hän on vahva ja rikas hallitsija ja ennen kaikkea hän rakensi Jerusalemin temppelin. Tänne keskitettiin vähitellen kaikki uhrikultti ja muualla uhraaminen oli epäjumalanpalvelusta. Salomo oli kuuluisa viisaudestaan, ja tämä maine eli vuosisatojen ajan. Mutta viisaus, rikkaus ja kansainväliset yhteydet johtivat hänet myös kulkemaan omia polkujaan. Epäjumalanpalvelus sai tilaa Jerusalemissa. Lisäksi rakentajakuninkaan kokoamat raskaat verot saivat aikaan erimielisyyttä ja sen, että kansa alkoi kapinoida ja Daavidin valtakunta rapautua jo Salomon elinaikana.
Luemme luvut 1. Kun. 1-11.
Seuraava jakso vie meidät ratkaisevaan vaiheeseen Israelin kansan historiassa. Lukuläksy on lyhyt, koska tämä kohta on luettava tarkkaan ja siitä on osattava ottaa esille sen alussa oleva ydin.
Salomon kuoleman jälkeen Valittu kansa jakaantui kahteen kuningaskuntaan. Noin kahdensadan vuoden ajan valtakuntia oli siis kaksi ja niillä oli omat kuninkaansa. Eteläistä valtiota sanottiin Juudaksi: Siellä hallitsi Daavidin suku, sen pääkaupunki oli Jerusalem ja aikaa myöten kaikki uhrikultti keskitettiin Jerusalemin temppeliin. Pohjoista valtiota sanottiin Israeliksi: Siellä hallitsivat peräkkäin useammat kuningassuvut, sen pääkaupungiksi muodostui Samaria ja siellä uhrikultti hajosi eri temppeleihin ja sekaantui moniin pakanauskontoihin.
Pohjoisvaltion eli Israelin hävitti Assyria kahdensadan vuoden jälkeen ja vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen. Etelävaltio eli Juuda jatkoi elämäänsä vielä pitkään.
Tämä on siis tärkeä käännekohta ja luemme luvut 1. Kun. 12-16.
Tehtävä:
-
Ota esille aikajana ja lue huolellisesti kaksi lyhyttä jaksoa, ”Israelin kuningaskunta” ja ”Juudan kuningaskunta”. Löydät ne naksauttamalla näiltä kohdilta vihreältä aikajanalta.
Lisätehtävä: Lue aikajanalta johdanto Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan
1. Kun. 17-22 Elia, kuin tulen lieska!
Nyt historiat on hetkeksi luettu ja siirrymme Elian ja Elisan seuraan.
Elian ja Elisan toiminta sijoittuu aikaan, josta muuten tiedämme varsin vähän. Pari ensimmäistä vuosisataa valtakunnan jakautumisen jälkeen eivät ole historian kannalta erityisen antoisia. Sen sijaan kertomukset näistä profeetoista elävät.
Aloitamme etupäässä Elian seurassa ja luemme jakson 1. Kun. 17-22.
2. Kun. 1-9 Elisa, Elian seuraaja
Elian jälkeen luemme kertomukset Elisasta, hänen oppilaastaan, eli 2. Kun. 1-9. Kiinnitä huomiota Elisan tekemiin ihmeisiin – huomaatko sukulaisuutta Elian / Elisan tekemien ihmeiden ja Jeesuksen voimatekojen välillä?
Tämän jälkeen jatkamme jo ensimmäisiin lukemiimme profeettakirjoihin. Mutta ensin Elisa!
Joonan kirja
Joonan kirjassa profeetta saa tehtävän viedä sanoman Assyrian pääkaupunkiin Niniveen. Kirjan edellyttämän syntytilanteen takaraja on siis kaupungin hävitys v. 612. Todennäköisesti tilanne on Jerobeam II:n hallituskausi (787-747) (ks. 2. Kun. 14:25). Kirjan arvioidaan yleensä saaneen muotonsa merkittävästi myöhemmin, persialaisaikana tai hellenistisellä kaudella. Kirja mukaan Joona saa kahdesti saman tehtävän, jonka hän kerran torjuu ja toisen kerran ottaa vastaan. Kiistanlaista on, onko kirjan ytimeksi nähtävä pakanoiden ja Israelin suhde vai kysymys siitä, että Jumala armahtaa vaikka on ensin uhannut tuomiolla.
Tehtävä;
-
Lue johdattelu kirjaan täältä ja lue sitten Joonan kirja
Nahum
Lyhyt Nahumin kirja sijoittuu tilanteeseen, jolloin koko maailma oli valinkauhassa. Kaaoksen keskellä maailmaa halitsee kaikkivaltias Jumala
Tehtävä:
-
Lue lyhyt johdattelu kirjaan täältä ja lue sitten Nahumin kirja
Aamos – luvassa rytinää
Seuraavaksi luettavalla Aamoksen kirjalla on paljon annettavaa!
Kertaapa vielä aivan lyhyesti aikajanalta tuo historiallinen tausta. Nyt siis kaksi valtakuntaa oli elänyt rinnakkain parisataa vuotta ja ajat olivat olleet suhteellisen rauhallisia. Sen jälkeen alkoi kuitenkin taivaanrantaan nousta mustia pilviä. Assyria oli nousemassa.
Aamoksen tehtävä oli varoittaa erityisesti Pohjoisvaltiota, eli Israelia, mutta toki myös Juudaa.
Tehtäviä:
Lue ensin aikajanalta naksauttamalla aukeava aivan lyhyt johdattelu Aamokseen ja sitten tämä hiukan pitempi. Sitten ota Aamoksen kirja käteesi ja lue!
Miika ja Betlehem
Aamoksen kirjan jälkeen avaamme Miikan kirjan, joka sijoittuu samalle vuosisadalle. Tarkkaa tilannetta on vaikea määrittää, mutta tilanne on selvä: Idästä vyöryy ylivoimainen vastustaja, Assyria. Kaiken toivottomuudenkin keskellä Jumala on uskollinen lupauksilleen – Daavidin sukua ja Betlehemiä hän ei unohda.
Tehtäviä:
Aikajanalta naksauttamalla löydät hyvin lyhyen johdattelun Miikan kirjaan. Hiukan laajemman johdannon voit lukea täältä.
Mutta ennen kaikkea – lue Miikan kirja!.
Jesaja, profeettojen jättiläinen
Miikan kirjan jälkeen on aika luoda katsaus Jesajaan, profeettojen jättiläiseen. Nyt tarvitaan kuitenkin hiukan lisää historiallista taustaa. Löydät tarvittavan tiedon aikajanalta, mutta tässä lyhyesti kaksi Jesajan aikana tapahtunutta katastrofia, jotka vaikuttavat voimakkaasti tämän kirjan taustalla.
Kun Assyrian valtakunta alkoi nousta suureksi sotilasmahdiksi n. 750, oli selvää että se aikoi levittäytyä Palestiinaan. Palestiinan pikkuvaltiot olivat pohjoisesta alkaen Syyria, Israel ja Juuda. Kaksi ensimmäistä vaati koko Palestiinan kattavaa puolustusliittoa, mihin eteläisin Juuda ei suostunut. Silloin kaksi muuta yritti pakottaa sen mukaan väkisin. Silloin Juudan kuningas teki järkyttävän teon ja kutsui apuunsa Assyrian suurkuninkaan. Hän tuli mielellään, valloitti koko Palestiinan eikä verenvuodatuksella ja itkulla ollut äärtä eikä määrää. Tästä järkyttävästä tapahtumasarjasta kertoo 2. Kun 16, ja sen jälkeen Juudan kuningas oli suurkuninkaan sylikoira.
Toinen katastrofi tapahtui kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, kun kuningas Ahasin poika Hiskia ryhtyi kapinaan Assyriaa vastaan. Assyria lähetti rankaisuretkikunnan, joka tuhosi kaikki Juudan muut kaupungit ja piiritti Jerusalemia. Jumalan ihme pelasti Jerusalemin. Mutta paljon menetettiin – ”vain tytär Siion on jäljellä” (Jes. 1:8).
Näiden tapahtumien keskellä toimi profeetta Jesaja. Hänen kirjansa lukemista vaikeuttaa, että sitä ei ole toimitettu johdonmukaiseksi ja ajassa eteneväksi kertomukseksi. Siksi kutsumusnäky on luvussa 6 ja luku 1 liittyy jälkimmäiseen kahdesta katastrofista. Koko kirja on koottu useammasta osasta ja nyt kuvattuihin tilanteisiin liittyy vain jakso 1-39. Loppulukuihin palaamme myöhemmin.
Jesajan kirjan alkuluvuissa ovat kuuluisat joulun profetiat, luvuissa 7, 9 ja 11. On tärkeää nähdä, että ne eivät ole kiiltokuvamaista tunnelmointia. Ne nousevat suuren itkun ja ahdistuksen keskeltä. Myös tänään Rauhanruhtinas toimii siellä, minne ihmiset ovat tuoneet vihan, verenvuodatuksen ja miekan.
Tässä vaiheessa luetaan Jesajan kirjan luvut 1-39
Kuuluisat joulunajan tekstit ovat Jesajan kirjan luvuissa 7, 8 ja 11. Pysähdy niiden äärelle ja pohdi, miltä ne näyttävät nyt kuvattua taustaa vasten.
Jobin kirja
Henkäise syvään ja kiinnitä turvavyösi: Ota sitten käteesi Jobin kirja ja sukella sen pyörteisiin. Kirja johdattaa pohtimaan kärsimyksen ongelmaa. Voiko syytön kärsiä, ja jos kärsii, onko kaikkivaltias Jumala oikeudenmukainen? Tämä kirja kaataa valtavan määrän inhimillistä viisautta ja johdattaa kumartamaan suurta Jumalaa. Vain yksi neuvo – älä lue tätä kirjaa yhden luvun päivävauhdilla, vaan anna sille reilusti aikaa ja lue laajoja jaksoja päästäksesi kiinni draaman kaareen.
Johdattelutekstin löydät täältä
Psalmit
Psalmien kirja on todellinen aarre. Sitä on luettu ja sitä on syytä lukea monesta eri näkökulmasta käsin. Sitä voidaan ensinnäkin luonnehtia Israelin kansan virsikirjaksi, jonka elävä ja sykkivä lauluperinne on synnyttänyt pitkän ajan kuluessa. Kristitylle se on myös muuta, nimittäin laulukokoelma, joka kertoo Kristuksesta. Huomaamme myös, että muutaman vuosituhannen aikana ihminen ei ole muuttunut miksikään: vanhat laulut tuovat eteemme ilon, surun, ahdistuksen ja kiitollisuuden suuren Jumalan edessä.
Tässä raamatunlukuohjelmassa jokainen lukee psalmeja omaan tahtiinsa. Suomalaiselle lukijalle ylivoimainen selitysteos on Antti Laaton Kristus Psalmeissa. Sen rinnalla on hyvä lukea kaikkia vanhoja ja koeteltuja teoksia, jotka avaavat psalmeja Kristuksesta käsin – niistä ehkä tunnetuin on Lutherin Seitsemän katumuspsalmia.
Lyhyen johdattelun psalmeihin löydät täältä
Sananlaskut
Sananlaskujen kirja yllättää lukijansa kahdella tavalla, tuttuudellaan ja tuoreudellaan. Laajempien kokonaisuuksien lisäksi löydät lyhyitä, yksittäisiä lauselmia, jotka osuvat naulan kantaan. Tämän lisäksi löydät todella syvällistä uskonopillista luotausta. Sananlaskujen kirjan äärellä ei tylsisty!
Johdanto tähän kirjaan on täällä
Saarnaajan kirja
Saarnaajan kirja on monessa mielessä ainutlaatuinen Vanhassa testamentissa. Tutkijat ovat käsitelleet sitä hyvin eri tavoin. Jollekin se on ollut pessimistisen ja uskonsa kanssa viimeisiä taisteluja käyvän ajattelijan kirja. Toinen on löytänyt sieltä merkittävästi enemmän ja uskon kannalta rakentavaa antia.
Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea! Johdannon siihen löydä täältä
Laulujen laulu
Laulujen laululla, tai Korkealla veisulla, kuten edelliset käännökset ovat sen nimenneet, on takanaan valtava tulkintahistoria. Kriittiset tutkijat ovat pitäneet sitä maallisena häälauluna, millainen se on epäilemättä ollutkin. Toinen asia on, että tämä kaunis laulu – tai laulujen kokoelma – on varhain liitetty Jumalan ja hänen kansansa suhteeseen. Sellaisena se on kukkinut upeita lauluja ja runoja – kristityn sanoin sanottuna: Kuninkaasta on minun lauluni
Johdannon tähän hienoon kirjaan löydät täältä
Kohti kiviseinää - sukellamme aikaan ennen ja jälkeen Jerusalemin tuhon v. 586
Historiallinen katsaus: Juudan loppuvaiheet
Tässä vaiheessa reittiämme on jokaisen matkalaisen syytä pysähtyä ja opetella hieman historiaa. Syvennymme Juudan ja Jerusalemin vaiheisiin ja katsomme, miten tie kulki kohti Jerusalemin hävitystä v. 587 ja sitä seurannutta pakkosiirtolaisuutta. Edessämme on tapahtumasarja, joka jo sinällään on hyvin puhutteleva ja pakottaa jokaisen Raamatun lukijan miettimään omaa elämäänsä ja aikaa, jossa nyt elämme. Tämän lisäksi tapahtumien tunteminen on erittäin tärkeää myös toisesta syystä: Juuri tähän aikaan sijoittuvat Jeremian ja Hesekielin kirjat ja useat muut tärkeät tekstit. Nämä kirjoittajat eivät ollenkaan välttämättä kerro tilannetta, jonka he itse ja heidän kuulijansa tunsivat varsin hyvin. Me emme tunne, ellemme opettele. On hyvä lukea peräkkäin niitä tekstejä, jotka liittyivät samaan aikakauteen. Tähän sykliin kuuluvat siis Jeremia ja Hesekiel, mutta myös Habakuk, Obadja ja Valitusvirret.
Aloita siis lukemalla Juudan loppuvaiheista, katastrofista ja uudesta alusta. Löydät tekstin Vanhan testamentin aikajanalta naksauttamalla vihreältä janalta kohdasta "Juudan historia".
Jeremia
Kun historian pääpiirteet ovat nyt hallussa, kannattaa ensimmäisenä avata Jeremian kirja. Profeetta Jeremia on todellinen jättiläinen, mutta samalla hyvin traaginen hahmo. Hän alkoi julkisen toimintansa hyvin nuorena, jo kuningas Joosian aikana, ja näki hyvän kuninkaan taistelun epäjumalanpalvelusta vastaan. Profeetan tehtävä kuitenkin jatkui erittäin vaikeana: Jerusalemin kohdalla rauhalliset ajat olivat ohi ja edessä oli suuri katastrofi. Tässä vaikeassa tilanteessa Jeremia on jatkuvasti vihattu ja vainottu. Milloin hän on jalkapuussa pilkattavana, milloin heitettynä kaivoon hukkumaan sen lietteisiin, milloin suljettuna tyrmään. Rohkea ja uskollinen profeetta joutui todella koville.
Lue johdattelu kirjaan aikajanalta ja hiukan laajemmin täältä. Ja nauti Jeremian kirjasta!
Hesekiel
Jeremian kanssa osin samaan aikaan toimi toinen profeettojen jättiläinen, Hesekiel. Jeremia toimi Jerusalemissa, mutta Hesekiel oli viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Sieltä käsin hän alkaa nähdä näkyjä, jotka tempaavat miehen hämmästyttävästi mukaansa. Hesekiel julistaa tuomiota syntiin langenneelle Jerusalemille siihen asti, että ennustukset toteutuvat. Sen jälkeen hän alkaa ennustaa sille uutta aamunkoittoa.
Lue esittely Hesekielin kirjasta aikajanalta ja myös täältä.
Habakuk
Suppea Habakukin kirja on nopeasti luettu. Se sijoittuu samaan aikaan Jeremian ja Hesekielin kanssa. Lue esittely aikajanalta ja täältä.
Obadja
Obadjan kirja sijoittuu heti Jerusalemin hävitystä seuranneeseen tilanteeseen. Babylonialaiset olivat hävittäneet kaupungin, mutta sen jälkeen edomilaiset olivat tulleet vielä täydentämään tuhoa. Obadja julistaa tuomion edomilaisille ja uuden tulevaisuuden Juudan asukkaille.
Vain yhden luvun mittaiseen kirjaan kiteytyy kristityn Vanhan testamentin lukijan suuri kysymys: Kenelle kuuluvat Jumalan antamat lupaukset? Kirjan ensimmäiset lukijat liittivät ne tietenkin Juudan asukkaille ja niin juutalaiset ymmärtävät asian edelleen. Kristitty katsoo näiden lupausten kuuluvan niille, jotka uskovat Kristukseen, olivat he sitten juutalaisia tai eivät.
Lue esittely aikajanalta ja täältä.
Valitusvirret
Valitusvirsien kirja sijoittuu tilanteeseen, jossa Jerusalem on hävitetty ja silmien edessä on vain savuavat rauniot. Tämä kirja on hämmästyttävän syvällinen ja siihen kätkeytyy hyvin suuri opetus. Jumala voi rangaista synnistä, mutta hän ei hylkää omiaan. Hädän ja ahdistuksen keskellä toivo on vain Jumalassa - siinä että emme ole aivan hävinneet.
Lue johdattelu hienoon kirjaan aikajanalta ja täältä.
Historiallinen katsaus: Pakkosiirtolaisuus ja paluu Jerusalemiin
Jerusalemin hävityksen jälkeen kaikki näytti olevan lopussa. Israel oli hävitetty jo parisataa vuotta aiemmin ja nyt oli Juudan ja Jerusalemin vuoro. Jerusalem oli raunioina. Osa kansasta vietiin pakkosiirtolaisuuteen, osa jäi raunioille ja pakeni sieltä pian Egyptiin. Olivatko Jumalan Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille antamat lupaukset tulleet tiensä päähän?
Vastoin odotuksia pakkosiirtolaisuuden aika ei merkinnyt loppua, vaan uuden alkua. Pakkosiirtolaisuuden aika oli synnin tunnustamisen ja hengellisen uudistumisen aikaa. Siirrymme reitillämme uuteen vaiheeseen.
Lue ensimmäiseksi aikajanalta kohta ”Pakkosiirtolaisuuden aika”. Lue myös samalta aikajanalta kohdasta ”Persialaisaika”, miten lyömättömältä näyttänyttä Babylonin valtakuntaa uhkaamaan nousee Persia, joka tekee hämmästyttävän nopeasti selvää vanhasta suurvallasta. Tähän yhteyteen liittyvät monet Vanhan testamentin kirjat. Ne kertovat uudesta alusta, hauraasta toivosta. Jumala ei ollut sittenkään hylännyt kansaansa!
Jesajan kirjan luvut 40-66
”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani …” Kaikkein pimeimmässä yössä syttyy Jumalan valo. Lue Jesajan kirjan luvut 40-66, jotka liittyvät juuri tähän tilanteeseen. Johdattelun kirjan tähän jaksoon löydät aikananalta ja täältä
Esra ja Nehemia
Heprealaisessa tekstissä Esran ja Nehemian kirjat muodostavat yhden, jaottelemattoman kokonaisuuden. Ne lukemalla pääset jyvälle tilanteesta, jossa Babylonian suurvalta oli tuhoutunut ja sen tilalle oli astunut Persia. Löydät johdattelut kirjoihin aikajanalta naksauttamalla, mutta myös täältä ja täältä
Sakarja ja Haggai
Nyt olet hahmottanut pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeiset tapahtumat. On aika siirtyä tutkimaan kahta profeettakirjaa, jotka sijoittuvat nimenomaan tuohon tilanteeseen: Jerusalemissa eli vaatimaton yhteisö, joka haaveili temppelin uudelleen rakentamisesta. Ota esille Sakarjan ja Haggain kirja – kun osaat nyt asettaa ne oikealle paikalleen historiassa, ne aukeavat aivan uudella tavalla. Apua löydät paitsi aikajanalta myös täältä ja täältä
Ester
Esterin kirjan tapahtumat sijoittuvat persialaisaikaan ja kuningas Kserkseen aikaan (485-465 e.Kr.). Kirja kertoo tapahtumista, joiden vuoksi juutalaiset viettävät edelleen purim-juhlaa. Lue johdanto aikajanalta tai täältä ja sitten itse kirja!
Malakia
Vanhan testamentin viimeinen kirja Malakian kirja on monessa mielessä nivel Uuden ja Vanhan testamentin välillä. Se ei ole kirjoista nuorin, vaan sijoittuu persialaisaikaan ja vaiheeseen, jolloin temppeli on jo rakennettu. Johdattelun tähän herkulliseen profeettakirjaan löydät aikajanalta ja täältä.
Vanhan testamentin ajan viimeiset historialliset vaiheet
Mikään suurvalta ei ole ikuinen. Noin kaksisataa vuotta Persian valtaa lakkasi, kun Makedonian nuori kuningas Aleksanteri Suuri hyökkäsi v. 334 suurvallan alueelle, voitti vastaantulevan sotajoukon kerta toisensa jälkeen ja eteni aina Indus-joelle asti. Pian sen jälkeen hän kuoli ja jätti sotapäällikkönsä taistelemaan vallanperimyksestä.
Vuoden 300 e.Kr. vaiheilla tilanne oli vakiintunut ja Aleksanterin valtakunta oli jakaantunut kolmeen osaan. Tärkeää on huomata, että kaikissa näissä oli hallintokielenä kreikka. Nyt alkoi ns. hellenistinen kausi, jolloin kreikkalainen kulttuuri levisi eri puolille Välimerta.
Toisen esikristillisen vuosisadan alusta lähtien Rooma alkaa levittää vaikutusvaltaansa itäisen Välimeren alueelle. Se oli tätä ennen käynyt katkeran eloonjäämistaistelun Karthagon kanssa ja saanut itselleen läntisen Välimeren hallinnan. Runsaat 50 vuotta ennen Jeesuksen syntymää Rooma hallitsi koko Välimeren aluetta.
Kertaa aikajanan vihreältä osalta historian jaksot Aleksanteri Suuri ja vallanperijät, Makkabilaisaika ja Rooman vallan aika ja olet jo siirtynyt Vanhan testamentin ajasta Uuden testamentin maailmaan.
Daniel
Vanhan testamentin kirjoista nuorin on profeetta Danielin kirja. Se sisältää vanhempaa traditiota, joka tullut ajankohtaiseksi silloin, kun Syyrian suurkuningas Antiokhos IV Epifanes hyökkäsi voimakkaasti juutalaista uskoa vastaan. Juutalaiset nousivat kapinaan ja sitä seurasi hämmästyttävä menestys ja lyhytaikainen itsenäisyys ennen kuin Rooma otti vallan alueella (lue aikajanalta kohta Makkabilaisaika)
Johdattelun tähän kirjaan löydät paitsi aikajanalta myös täältä.
Punainen reitti on päättynyt - mitä nyt?
Onnittelen! Olet kulkenut pitkän matkan ja Punainen reitti päättyy tähän. Olet ilmeisesti oppinut hyvin paljon ja löytänyt todellisia Raamatun aarteita. Miten tästä mennään eteenpäin?
Sinisen reitin jälkeen vuorossa oli Punainen reitti ja sen jälkeen pitäisi olla tarjolla Musta reitti. Sitä en pysty tarjoamaan ainakaan nyt. Sen sijaan suosittelen hyvin lämpimsti Antti Laaton monumentaalista teosta Vanhan testamentin selitysraamattu (tähän mennessä kolme osaa ja lisää on tulossa). Varmaa on, että löytöjä on edessäsi lisää - Raamattua ei kukaan ole tyhjiin ammentanut!