Tarjolla taas uusi kierros

. 

Tämän istuntokauden etukäteen eniten julkisuutta saanut asia on edustaja-aloite, joka pyytää piispainkokousta valmistelemaan ohjetta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. 

Aloite on kummallinen eikä nyt ole kysymys mielipiteistä. Kirkolliskokous on juuri edellisellä kaudella todennut, että avioliittokäsitystä ei ole syytä muuttaa. Nyt tehdyn esityksen mukaan piispojen pitäisi kertoa, miten kirkon opin vastainen asia otetaan käytäntöön.  Oikean järjestyksen mukaan ensin pitäisi muuttaa oppia ja vasta sitten puhua käytännöstä. 

Hallinnollinen järjestys on yksi asia, mutta paljon suurempi asia on sisällöllinen. Avioliitto on Raamatun mukaan miehen ja naisen välinen liitto. Kirkolla ei ole oikeutta tehdä toisin kuin sen Herra on säätänyt.

Mahdetaanko tästä lähetekeskustelusta selvitä alle viidelläkymmenellä puheenvuorolla?  Aloitetta esitettiin heti raukeamaan, mutta tämän torjumiseen riittää yksinkertainen enemmistö. Saattaa olla, että aloite etenee perustevaliokuntaan, jossa istun. Viimeksi mietinnön kirjoittaminen vaati kultakin valiokunnan jäseneltä noin kuukauden työn.  Oma halukkuuteni sen työn toistamiseen on nollissa. Se työ kuitenkin tarvittaessa tehdään ja uusi mietintö kirjoitetaan. Tämän jälkeen aloite palaa täysistuntoon ja sen hyväksyminen vaatii kolmen neljäsosan määräenemmistön. Sitä enemmistöä ei tässä kirkolliskokouksessa yleisen arvion mukaan erittäin todennäköisesti ole. Näin palaa siis aikaa, vaivaa ja rahaa ja tulos on nolla.

Käytin lähetekeskustelussa lyhyen puheenvuoron:

Herra arkkipiispa, hyvät edustajatoverit

kannatan edustaja Juntusen esitystä, jonka mukaan aloite jätetään raukeamaan eli hylätään eikä sitä lähetä valiokuntakäsittelyyn. Perustelut ovat sekä hallinnollisia että sisällöllisiä.

Tämä aloite pyrkii etenemään muodollisesti väärässä järjestyksessä.  Eivät piispat voi tehdä esitystä asiasta, joka on vastoin kirkon oppia. Oikea järjestys on tämä: Ensin on muutettava avioliittokäsitystä periaatteen tasolla ja vasta sitten piispat voivat kertoa, miten asia hoidetaan käytännössä. Ei voi ottaa toista askelta ennen ensimmäistä.

Sitten sisällöllisesti: Viime kirkolliskokous käsitteli asiaa. Työ oli perusteellista ja se tuli myös hyvin kalliiksi. Sitten asiasta äänestettiin. Kirkon kanta tuli selväksi: Kirkko on vuosituhansien ajan sitoutunut Raamatun opetukseen ja niin haluttiin tehdä edelleen.  En näe syytä toistaa tätä työtä. Sekin on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin nyt esitetty. Mutta kuten sanoin, kannatan aloitteen hylkäämistä nyt.